Joulutervehdys

VIDICO kohti loppuhuipennusta!

Joulu ja vuodenvaihde lähenevät vauhdilla ja yhdessä hujauksessa ollaankin kohta jo vuoden 2013 puolella. VIDICO-hankkeen syksyllä 2009 alkanut työ osaamisen näkyväksi tekemisessä alkaa vähitellen olla lopuillaan. Hanke päättyy huhtikuun 2013 loppuun. Nyt kerätään kasaan hankkeen aikana kertyneitä oppeja ja kokemuksia sekä päätellään viimeisiä keskeneräisiä prosesseja.

VIDICO huipentuu Helsingissä järjestettävään loppuseminaariin 10.4.2013. Tuolloin esitellään se, mitä kaikkea hankkeessa on saatu aikaan vuosien varrella Haaga-Heliassa, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa ja Innoparkissa. Loppuseminaarissa käydään läpi Luova Tulevaisuustila –osahankkeen satoa ja tutustutaan tulevaisuusikkunaan sekä kerrotaan pk-yritysten kokemuksista hiljaisen tiedon yrityspiloteissa. Tietysti myös esitellään Hämeenlinnan kaupungin palveluprosessien sähköistämistä ja niiden myötä syntynyttä palveluiden sähköistämisen käsikirjaa sekä hankkeen avulla kehitettyä LeaP – Learning and Projects –järjestelmää, joka on otettu Haaga-Heliassa käyttöön projektimuotoisen oppimisen tukena osaamisen jakamisessa sekä yritysyhteistyön edistämisessä. Loppuseminaarissa on luvassa paljon mielenkiintoista asiaa sekä hyviä puheenvuoroja.

Paljon on mahtunut erilaisia ihmisiä ja asioita VIDICO-hankkeessa matkan varrelle. Aikaa on käytetty jonkin verran siihen, että on kilpailutettu, raportoitu ja täytelty erilaisia pakollisia, mutta merkityksettömiltä tuntuvia lippulappuja. Eniten aikaa on käytetty onneksi juuri siihen mihin pitikin: osaamisen näkyväksi tekemiseen, digitalisoimiseen ja jakamiseen sekä ennen kaikkea toimintatapamuutosten käynnistämiseen niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Hankkeessa on saatu aikaan aidosti hyviä tuloksia.

Pääosin hommat VIDICO-hankkeessa ovat sujuneet mallikelpoisesti. Mutta myönnetään, että aina kaikki ei ole mennyt ”ihan niin kuin Strömsöössä”. Tehdyt suunnitelmat ovat menneet välillä uusiksi, kun pilottiprojekteissa on todettu, että tehdyt kokeilut eivät ole syystä tai toisesta toimineet. Järjestelmien kehittämisen kanssa on tullut aikatauluongelmia ja tietotekniikan kanssa kun pelataan, niin ainahan laitteet eivät toimi niin kuin pitäisi ja silloin kuin pitäisi. Ja kilpailuttaminenkin on aiheuttanut välillä harmaita hiuksia. Mutta kaikesta on selvitty, mokista ja ongelmista on otettu opiksi.

Välillä on vuodatettu verta, hikeä ja kyyneleitä maksatushakemuspapereihin, ihan kirjaimellisestikin. Mutta myös naurua on riittänyt. Projektikoordinaattorina olen oppinut, että työnkuvaani kuuluu ihan kaikki kolmemetrisen pehmolohikäärmeen kantamisesta sovittelijan roolin kautta aina kahden järjestelmän arkkitehtuurin yhteensovittamiseen. Kahta samanlaista päivää ei ole ollut, ja hyvä niin. Tämä on ollut opettavainen matka niin minulle kuin varmasti myös kaikille muille VIDICOlaisille. Toivottavasti saamme jakaa hankkeen aikana kertyneen osaamisemme kanssasi. Tilaisuuden yksityiskohdat varmistuvat myöhemmin, mutta voit ennakkoilmoittautua jo nyt ja varata itsellesi paikan maksuttomasta loppuseminaaristamme täältä.


Tervetuloa mukaan!



kirjoittajana Hanna Willner
projektikoordinaattori, VIDICO-hanke
Innopark Programmes Oy

Osaaminen näkyväksi digitaalisilla sisällöillä

VIDICOn avulla on Innoparkissa tarjottu pk-yrityksille uusia eväitä toimintojen kehittämiseen ja liiketoiminnan kasvuun sekä ratkottu Hämeenlinnan kaupungin palveluiden sähköistämistarpeita. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Porvoon yksikön käyttöön on kehitetty sähköinen palvelualusta tehostamaan projektimuotoista opiskelua ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus on testannut fyysiseen tilaan liitettyjen digitaalisten elementtien hyödyntämistä tulevaisuuden tutkimuksessa sekä tehnyt työelämän osaamistarpeiden ennakointia.

 

Ylimaakunnallista yhteistyötä ja innovaatioareenoita

VIDICO-hankkeessa Innopark Programmes Oy Hämeenlinnasta, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun Porvoon yksikkö ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ovat yhdistäneet voimansa ja pureutuneet osaamisen näkyväksi tekemiseen ja tietämyksen digitalisointiin EAKR-rahoituksen tuella. Ylimaakunnallista yhteistyötä hankkeessa tehdään mm. innovaatioareena-tapahtumien kautta, joissa asian ääreen kokoontuvat kohderyhmien edustajat, yhteistyökumppanit sekä tietysti VIDICO-hankkeen toimijat. Innovaatioareenoissa on tähän mennessä työstetty eteenpäin Hiljaisen tiedon teemaa Hämeenlinnassa syksyllä 2010, Luovan länsirannan digitaalista lähiviestintää Porvoossa ja kuntalaisvaikuttamista Hämeenlinnassa keväällä 2011 sekä yhdessä luotavaa tulevaisuutta Helsingissä joulukuussa 2011. Hankkeen loppuseminaari järjestetään keväällä 2013.

  

Kuntalaisvaikuttamisen innovaatioareenatapahtumassa Hämeenlinnan Raatihuoneella työstettiin hämeenlinnalaista vaikuttamisen mallia nyt ja tulevaisuudessa.



Esimerkkinä ylimaakunnallisesta yhteistyöstä ja osaamisen siirtämisestä toimijalta toiselle voidaan myös mainita Luova Tulevaisuustila –osahankkeen pilotti Hämeenlinnassa Innoparkin tiloissa.”Eri toimijoilla on ollut hyvin erilainen tulokulma yhteiseen teemaamme, mikä on rikastuttanut toimintaa”, kertoo projektikoordinaattori Hanna Willner Innopark Programmes Oy:stä. ”Osaamisen näkyväksi tekemisen ja digitalisoinnin merkitys korostuu entisestään tulevaisuudessa, joten hankkeen tuloksille on varmasti kysyntää”, Hanna Willner jatkaa.

Pk-yritykset siirtyvät digiaikaan

VIDICO-hankkeen avulla Innopark on kehittänyt hiljaisen tiedon ja osaamisen siirtämistä 15:ssa eteläsuomalaisessa pk-yrityksessä, joissa on pilotoitu yrityslähtöisten tarpeiden mukaan niin yhteisöllisen osaamisen kerryttämistä, wikien käyttöönottoa, videoperehdytysjärjestelmää kuin osaamisen siirtämistä mobiililaitteiden avullakin. Esimerkiksi rakennusliike TL Sippolalle toteutetussa pilotissa siirrettiin Trendikoteja valmistavan rakennusliikkeen työmaat reaaliaikaiseen tiedonsiirtoon ja mobiiliaikaan liittämällä työmaavastaavat tablet-laitteiden kautta yrityksen intranet-järjestelmään. Tällä tavoin on saatu aikaan merkittävää toimintojen tehostumista, ajokilometrien vähenemistä sekä työvoiman tehokkaampaa hyödyntämistä. ”Pk-yrityksiltä saadun palautteen perusteella he ovat hyötyneet piloteista usein jopa ennakoitua enemmän.” kertoo projektipäällikkö Virpi Messman Innopark Programmes Oy:stä. ”Monesti osaamisen digitalisointipilotin kautta yritys on lähtenyt uudelleen arvioimaan muitakin prosessejaan ja tehostamaan toimintaansa laajemminkin.” Virpi Messman jatkaa. ”Pk-yrityksissä toteutetut pilottiratkaisut eivät ole vaatineet kalliita investointeja, vaan lähinnä kyse on ollut uusien toimintatapojen käyttöönotosta, edullisten sovellusten yhteensovittamisesta sekä tiedonkulun optimoinnista yrityksessä.”



Trendikodin työmaamestari Pekka Linnanmäki tutkii tablet-laitteen avulla intranetistä työmaan rakennesuunnitelmia.



Hämeenlinnan kaupungille uusia sähköisiä palveluita

Innopark on pilotoinut Hämeenlinnan kaupungille uutta kuntalaisvaikuttamisen kanavaa, joka mahdollistaa avoimemman vuorovaikutuksen kaupungin ja kuntalaisen välillä. Sähköisen palautekanavan kautta kuntalaisella on mahdollisuus antaa palautetta sekä myös seurata palautteensa käsittelyn etenemistä. Palautetta käytetään hyväksi Hämeenlinnan kaupungin asiakaslähtöisyyden kehittämisessä ja tulevien palveluiden suunnittelussa. Lisäksi VIDICOssa on ratkottu Hämeenlinnan kaupungin palveluiden sähköistämistarpeita esiselvitysten kautta ja pilotoimalla rakennusvalvonnan prosessien uudistamista sähköisen käyttöarkiston ja prosessimallinnusten avulla.

HAAGA-HELIA loi Digital Campuksen

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun Porvoon yksikössä toteutetaan VIDICO-hankkeen Digital Campus –osaprojektia. Porvoo Campuksen käyttöön on luotu HAAGA-HELIAssa sähköistä palvelualustaa, jonka tavoitteena on tukea projektimuotoista opetusta tiivistäen yritysten ja opiskelijoiden yhteistyötä sekä parantaen toimijoiden välistä kommunikaatiota. Kehitettävän LeaP (Learning and Projects) -alustan testausvaihe on lopuillaan ja järjestelmän käyttöönotto Porvoossa on alkanut. ”LeaP mahdollistaa entistä tiiviimmän yhteistyön yritysten kanssa”, kertoo projektipäällikkö Kitte Marttinen HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulusta. ”Projektimuotoinen oppiminen antaa opiskelijoille kosketuksen yritysmaailman oikeisiin ongelmanratkaisutilanteisiin jo opiskeluaikana ja LeaPin avulla opiskelijoiden osaaminen saadaan digitaalisia sisältöjä hyödyntäen monipuolisemmin esille”, Kitte Marttinen jatkaa.

Tulevaisuuden tutkimuskeskus testasi Luovaa Tulevaisuustila –konseptia

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa on toteutettu osana VIDICO-hanketta Luova TulevaisuusTila -osahanke professori Sirkka Heinosen johdolla. Luova tulevaisuustila –konseptin ideana on luoda fyysinen tila, joka tukee käyttäjien luovuusajattelua ja toisaalta samanaikaisesti myös tulevaisuusajattelua. Luova Tulevaisuustila -pilotteja on toteutettu Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen toimesta Helsingin kaupungin Lasipalatsin kirjastossa syksyllä 2009 sekä Hämeenlinnassa Teknologiakeskus Innoparkin ja Hämeen ammattikorkeakoulun tiloissa keväällä 2011. Rakennetuissa pilottitiloissa on järjestetty erityisiä tulevaisuusklinikka-sessioita, joiden avulla on pyritty analysoimaan ja kehittämään testattavaa konseptia.



VIDICO - Osaaminen näkyväksi digitaalisilla sisällöillä (Visible Digital Competence) –hanke(A31003) on Päijät-Hämeen liiton Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikön kautta rahoitettu EAKR-rahoitteinen ylimaakunnallinen teemahanke, jonka yhdessä toteuttavat Innopark Programmes Oy, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Porvoon yksikkö sekä Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Hankkeen koordinaattorina toimii Hämeenlinnassa toimiva Innopark Programmes Oy

 

Artikkeli julkaistu Rakennerahastojen uutiskirjeessä 10/12

Teksti: Hanna Willner
Kuvat: Trendikoti ja VIDICO-hanke

PK-yrityksissä siirrytään mobiiliaikaan

Tablettitietokone on lyhyessä ajassa osoittanut käyttökelpoisuutensa rakennustyömaiden viestintävälineenä. Trendikoteja rakentavassa TL Sippolassa pilotoidaan VIDICO-hankkeen avulla hajallaan sijaitsevien työmaiden ja toimiston välisen mobiilin tiedonkulun toimivuutta tablet-laitteiden avulla. “Ei tästä laitteesta helpolla luovu”, yrittäjä Mikko Kautto sanoo kokemustensa perusteella.

VIDICOn Hiljainen tieto pk-yrityksissä -osakokonaisuudessa on toteutettu yhteensä 15 pilottia eri toimialojen pk-yrityksille. Piloteissa on havaittu, että mukana olevat yritykset ovat alkaneet osaamisen jakamisen ohella myös pohtia toimintamalliensa uudistamista ja kehittämistä laajemminkin.

Tabletti auttaa rakennusfirman tiedonkulkua

Trendikodin rakennustyömaat tarvitsevat mobiilisti toimivaa työnjohtamista ja ohjaamista, jotta työt etenisivät aikataulussa. “Tarkoituksena on vähentää virheitä ja turhaa sähläystä sekä luoda työyhteisöön hyvä ilmapiiri. Siksi tablet-laitteita alkoivat käyttää yrityksen työmaavastaavat, jotta heillä on käytettävissään uusin tieto ja mahdollisuus tarvittaessa esimerkiksi tarkistaa työmaapiirustuksia.”

Työmaaolosuhteet luovat omat haasteensa tietotekniikan hyödyntämiselle. “Ei tablettia voi viedä kaikkein likaisimpiin paikkoihin, mutta autossa tai taukopaikassa sen selailu onnistuu.”



Kunpa tietäisi kiperässä tilanteessa, kuka osaisi ratkaista ongelman! Mobiilisti saatava tieto intranetistä auttaa Trendikodin työmaalla, jossa Obaid Ahmadyar (vas.), työmaamestari Pekka Linnanmäki ja Juho Kokkoniemi yhdessä suunnittelevat seuraavia töitä.



Paperit ja ajokilometrit vähenevät

Jo kolmessa kuukaudessa on huomattu sekä paperimäärien että turhien ajojen vähentyneen. Nyt ongelmiin voidaan etsiä ratkaisua suoraan työmaalla mobiililaitteen avulla. Myös intranetin päivityksistä vastaava suunnittelija saa vähemmän kyselyjä, koska hän voi syöttää järjestelmään tiedot ja tarkennukset heti, jotta ne ovat työmaalla käytettävissä.

Tekevälle sattuu, sanotaan. Toistaiseksi rakennusliikkeen pilotissa ovat sattumukset olleet vaarattomia ja tyyliltään sellaisia, että koti- ja lomakuvia on ehtinyt mennä jakoon kuvavirtaan. “Oikeastaan niillä on saatu lämminhenkistä yhteisöllisyyttä aikaan”, Kautto huomauttaa.

Toteutettu pilotti on onnistunut jopa ennakko-odotuksia paremmin ja rakennusliike aikookin jatkaa uusien välineiden ja toimintatapojen käyttöä myös pilotin päättymisen jälkeen.

Pilotti osa VIDICO-hanketta

Trendikodin tablettilaitteiden pilottiprojekti on toteutettu osana Innopark Programmesin koordinoimaa VIDICO-hanketta. Se etsii toimintamalleja, tuotteita ja menetelmiä, joiden avulla eri toimijoiden osaaminen tulee näkyväksi ja hyödynnettäväksi tehokkaasti ja laadukkaasti. VIDICO-hankkeen toimijat ovat auttaneet toimintojen digitalisoimisessa ja osaamisen näkyväksi tekemisessä niin julkista kuin yksityistäkin sektoria Etelä-Suomen alueella.

Teksti: Oili Salminen
Kuva: Trendikoti
Artikkeli julkaistu SeOppi-lehdessä 2/2012

VIDICO työstää Hämeenlinnan kaupungille käsikirjan ja mallin sähköisten palveluiden käyttöönotosta

Osana VIDICO-hanketta Innopark Programmes Oy kehittää Hämeenlinnan kaupungin sähköisiä palveluita. Loppuvuoden 2012 aikana VIDICOn sähköisten palveluiden kokonaisuudessa on tapahtunut paljon. Eri toimialojen kehittämishaluiset työntekijät ovat innostuneina työstäneet Hämeenlinnan kaupungille käsikirjaa ja mallia yhdessä Tieto Oyjn asiantuntijoiden kanssa. Mukana ovat olleet vammaispalveluiden, terveyspalveluiden, toimeentulotuen, rakennusvalvonnan ja kehittämispalveluiden työntekijöitä.

Tavoitteena on tehdä Hämeenlinnan kaupungille ja muille seutuyhteisön toimijoille yleinen toimintamalli sähköisten palvelujen kehittämisen tukemiseksi. Toimintamalli käsittelee mm. seuraavia aihealueita: sähköisten palvelujen potentiaalin arvioiminen, kypsyysmallin hyödyntäminen, asiakaslähtöisyys, palvelumuotoilu, työprosessien kehittäminen, muutoksen läpivieminen, ennakointi ja sähköisten palveluiden strategian laadinta. Hämeenlinnan kaupungille tulee lopputuloksena käsikirja toimintamallin mukaiselle sähköisten palvelujen kehittämistyölle. Käsikirja kuvaa ja ohjeistaa strukturoidun toimintatavan sähköisten palveluiden kehittämiseksi.

Käsikirjaa on työstetty todellisessa ympäristössä mm. rakennusvalvonnassa, jossa VIDICO pilottina tehdään aineiston sähköistämistä ja valmistellaan sähköisen asioinnin käyttöönottoa. Rakennusvalvonnan pilotissa tavoitteena on digitoida Hämeenlinnan rakennusvalvonnan arkistoa ja sähköistää asiakaspalvelua. Arkiston digitoinnissa käytetään Arkistolaitoksen määrittelemiä standardeja koosta ja tarkkuudesta. Rakennusvalvonnassa on tarkoitus ottaa käyttöön sähköinen lupahakemus vuoden 2013 loppupuolella. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena olisi arkistoinnin ja asiakkaiden kanssa toimiessa menevän ajan ja resurssien säästäminen, asioinnin siirtyessä sähköisempään muotoon. Piirustukset tulevat sähköistämisen lopputuloksena helpommin saataville niin asiakkaille kuin rakennusvalvonnan henkilöstöllekin. Sähköistämisestä hyötyvät työntekijät, yrityselämä ja kuntalaiset.

kirjoittajana

projektipäällikkö Virpi Messman

Innopark Programmes Oy

Innovaatioareenoilla uusia eväitä kehittämiseen

Mikä on innovaatioareena?

Innovaatioareena on yksi tapa saattaa eri alojen toimijoita yhteiseen tilaisuuteen miettimään ja kehittämään jotakin ennalta sovittua tuotetta, toimintamallia tai palvelua. Innovaatiotilaisuuden järjestäminen edellyttää osallistujien viemistä pois omista arkiympäristöistään, ajattelun ja ideoiden herättelyä sekä erilaisten kohderyhmien yhteen saattamista. Innovaatioareenassa on yksinkertaisimmillaan kyse juuri tästä. Luodaan puitteet, joissa eri tahot voivat yhdessä pohtia ja kehittää heille tärkeitä asioita, luoda uudenlaisia palvelukonsepteja tai edistää uusien tuotteiden ja asiakaskuntien kohtaamista.

VIDICO-hankkeessa on järjestetty tähän mennessä 4 innovaatioareenatapahtumaa, joiden avulla on tuotettu lisäarvoa osallistujille ja kerätty arvokasta aineistoa hankkeen puitteissa tehtävää kehittämistyötä varten. Tässä vaiheessa hanketta on hyvä myös muistella, mitä on jo tehty.

Hiljaisen tiedon innovaatioareena Verkatehtaalla 12.11.2010

VIDICO-hankkeen ensimäisen innovaatioareenan teemana oli hiljainen tieto. Hiljaisen tiedon innovaatioareena järjestettiin Hämeenlinnassa Verkatehtaalla 12.11.2010 klo 12.00-16.00. VIDICO-hankkeen hiljainen tieto yrityksissä -osaprojektin järjestämä tilaisuus oli kohdistettu erityisesti pk-yrityksille ja alueen muille toimijoille. Päivän teemoina olivat mm. hiljainen tieto, mentorointi, sosiaalinen media sekä pk-yritysten edulliset digisivellukset. Iltapäivän aikana kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja, verkostoidutaan sekä käydään ryhmissä keskusteluja päivän teemoista.

Asiantuntijoina mukana puheenvuoroja pitämässä sekä osallistavia työpajoja vetämässä olivat Satu Luoma, Nurtsi Consulting, Harri Lakkala, Intosome, Marko Sykkö, Promener Oy ja Elina Mattila, FCG Finnish Consulting Group Oy. Tapahtumassa järjestettiin työpajat neljästä eri aiheesta ja niistä jokainen mukaan tuleva saattoi valita itseään kaksi eniten kiinnostavaa aihetta. Aiheina työpajoissa olivat

• Hiljainen tieto: Yhteisöllinen tieto ja osaaminen, verkostot ja yhteistyö, miten näitä voi hyödyntää
• Verkkoviestintä: Millaisia mahdollisuuksia verkko tarjoaa pk-yrityksille tänä päivänä.
• Digityökalut: Mitä työkaluja on ja mitä ottaa huomioon niiden valinnassa.
• Mentorointi: Millaista on hyvä mentorointi pk-yrityksessä?

Päivän lopuksi vedettiin yhteen työpajojen tulokset sekä mietittiin jatkotoimenpiteitä.

Luovan Länsirannan digitaalinen lähiviestintä 13.5.2011 Porvoon Campuksella

VIDICO-hankkeen toinen innovaatioareena järjestettiin uudella Porvoon Campuksella perjantaina 13.5.2011. Tilaisuuteen oli kokoontunut joukko alueen keskeisiä yhteistyötahoja pohtimaan Länsirannan toimijoiden keskinäisiä viestintätarpeita sekä kuluttajaviestintää (digital street visibility).

Tilaisuudessa kahdessa eri ryhmässä työstettiin omista teemoista mindmeisterin avulla ajatuksia ja ideoita eteenpäin työstettäviksi. Aktiivista osallistumista ja iloista puheensorinaa täynnä ollut tilaisuus sai hyvää palautetta sekä loi verkostoja ja uusia ideoita, joiden pohjalta teemaa on hyvä lähteä viemään yhdessä eteenpäin.

Kuntalaisvaikuttamisen innovaatioareena Hämeenlinnan raatihuoneella 23.5.2011

VIDICOn kolmas innovaatioareena järjestettiin Hämeenlinnan raatihuoneella  maanantaina 23.5.2011 Hämeenlinnan kaupungin palveluprosessien sähköistämistä toteuttavan osahankkeen teemoilla. Hämeenlinnan raatihuoneella pohdittiin hämeenlinnalaisten omaa mallia vaikuttamiseen VIDICO-hankkeen organisoimassa Innovaatioareenassa. Miten ihmiset haluavat vaikuttaa ja osallistua? Mitä kanavia halutaan käyttää vaikuttamiseen? Miten kuntalaisten ääni kuuluu myös poliittisessa vaikuttamisessa? Miten kuntalaisten ääni saadaan kuulumaan jo asioiden valmisteluvaiheessa päätösten kommentoinnin sijaan?

Tapahtumassa nähtiin aktiivista osallistumista, rohkeaa mielipiteiden esittämistä, positiivista henkeä ja valmiutta kyseenalaistaa rutinoituneita ajatus- ja toimintamalleja. Tapahtuman loppuraportti löytyy julkaisut-osiosta.

Tulevaisuuden tutkimuksen innovaatioareena Postimuseossa 13.12.2011

VIDICOn neljäs innovaatioareena järjestettiin  tiistaina 13.12.2011 Postimuseossa, Helsingin pääpostin tiloissa. Luova Tulevaisuustila -osahankkeen innovaatioareenan teemana oli "Co-creative and Innovative Futures Design – How to do it?".

Postimuseon neuvottelutilassa järjestetyssä tilaisuudessa kuultiin ensin professori Sirkka Heinosen ja projektitutkija Juho Ruotsalaisen puheenvuoro ja katseltiin Työn ja vertaistuotannon tulevaisuusikkuna. Tämän jälkeen kuultiin Finpron Elina Hiltusen ja VATTin Osmo Kuusen kommenttipuheenvuorot tulevaisuuden innovaatioiden löytämisestä sekä niiden vaikutuksesta toimintatapojen muuttumiseen.

Tapahtumassa pohdittiin myös sitä, mitä on hyvä digikulttuuuri ja miten digitaalisten keinojen ja sosiaalisen median avulla voidaan edistää yhteisluovaa tulevaisuuksien innovointia. Tulevaisuusvisailussa hyvin pärjänneet saivat kotiin viemisiksi mukaansa Tulevaisuusluotsin diplomin.

Hankkeen loppuseminaari pidetään Helsingissä

Viides ja viimeinen innovaatioareena, hankkeen loppuseminaari, on tuloillaan ensi keväänä hankkeen lähetessä loppuaan. Hankkeen loppuseminaarin suunnittelu on käynnissä. Ohjelma on hioutumassa ja pyrimme tarjoamaan osallistujille paitsi tietoa hankkeen tuloksista, myös uusia ideoita omaan työhön ja asioiden eteenpäin viemiseen sekä tarjoamaan hyvää mieltä ja toivottavasti jopa naurun pyrskähdyksiä. Työtä hankkeessa on tehty ihan tosissaan, mutta ei liian vakavissaan. Saman hengen toivomme välittyvän myös viimeisestä innovaatioareenatapahtumastamme.

Tervetuloa mukaan!


kirjoittajana Hanna Willner
projektikoordinaattori

Innopark Programmes Oy

Verkkokaupan haasteet

Torstaina 12.4. kävimme Messmanin Virpin kanssa Hämeenlinnan Reskalla Cafe Verassa Kanta-Hämeen Tietotekniikkayhdistys ry:n eli Kantin tilaisuudessa ”Verkkokaupan haasteet.”
Tilaisuuden juonsi radioäänenäkin tuttu Timo Manninen Kantista ja verkkokaupankäynnistä olivat kertomassa Osuuspankin maksuliikenneasiantuntija Pirjo Roivanen, Kanta-Hämeen Poliisilaitoksen komisario Ilkka Iivari ja Innoparkin Virpi Messman.

Ensimmäisenä puheenvuoron sai Osuuspankin Pirjo Roivanen. Roivanen kertoi yleisölle erilaisista maksutavoista verkossa. Mikäli vaihtoehtona on ostaa tuote sellaisen verkkokaupan kautta, joka käyttää Verified by Visa –palvelua, niin ilman muuta se on se turvallisin tapa. Itsekin uskaltauduin tässä vaiheessa kysäisemään, että kuinka yleinen palvelu on Suomen ulkopuolella, kun ei itse asioidessa ole tullut vastaan muuten kuin suomalaisilla sivuilla ja vaikka määrät vielä ovatkin kuulemma vähäisiä niin palvelu on yleistymässä myös muualla. Roivainen suositteli myös perinteisesti maalaisjärjen käyttöä verkossa asioidessa. Mikään virallinen taho ei esimerkiksi koskaan kysy henkilökohtaisia tunnuksia ja niitä ei pidä myöskään antaa edes oman puolison tietoon.

Seuraavana puheenvuorossa oli komisario Iivari. Hän kertoi muutamia tilastotietoja liittyen verkkohuijauksiin ja konkreettisia esimerkkejäkin kuulimme. Suomessa tällaisia huijauksia on suhteellisen vähän ja suurin osa on hyvin pieniä muutaman kympin huijauksia, joista ei välttämättä edes tehdä rikosilmoitusta. Muutamia isompiakin tapauksia on ollut, mutta järjestäytynyttä toiminta ei Suomessa ole. Iivarikin muistutti, että paras tapa välttyä huijatuksi tulemiselta on järjen käyttö; jos kauppa tai tarjous vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se luultavasti on.

Viimeisenä Virpi Messman Innoparkista oli kertomassa, kuinka tunnistaa hyvä verkkokauppa. Näytillä oli esimerkkejä hyvin tehdyistä huijaussivustoista ja ihan aidoista ja rehellisistä verkkokaupoista. Eroa ei välttämättä nopeasti vilkaisemalla huomaa, mutta vähän tutkiessa löytyy asioita, jotka ainakin itsellä saavat hälytyskellot soimaan. Tietysti ensimmäisenä on hyvä kiinnittää huomiota verkkokaupan ulkoasuun. Kuinka paljon on kaikenlaista vilkkuvaa ja välkkyvää mainosta ja kieliasu voi paljastaa myös paljon. Ja aina on hyvä tarkistaa, että sivustolla ilmoitetaan verkkokaupan varsinainen osoite ja muut yhteystiedot. Tietysti osoitekin voi olla tuulesta temmattu tai yksinkertaisesti väärä. Hyvä on myös tarkistaa, millaisia kokemuksia muilla on ollut ko. verkkokaupasta tilaamisesta. Yleensä jos verkkokaupan takana on rehellinen yritys, siitä löytyy jostain päin nettiä kommenttia tai arviota muilta käyttäjiltä. Jos tietoa ei löydy mistään tai arvostelut vaikuttavat epäilyttävästi samanlaisilta tms, niin on hyvä olla varuillaan.

Yrityksen näkökulmasta verkkokauppaa luodessa imago on erittäin tärkeä. On hyvä miettiä onko kaupalla jokin marginaalisempi asiakaskunta vai ovatko myytävät tuotteet kaikille.  Ovatko asiakkaat yksityisiä vai yrittäjiä/yrityksiä? Minkä ikäistä asiakaskunta on? Minkälaisia tuotteita/palvelua myydään? Asiakkailtakin voisi kysyä, millaisessa verkkokaupassa he haluavat asioida.

Luotettavuus on avaintekijä. Jos toiminta ei pelitä siirtyvät asiakkaat hyvin nopeasti uusille apajille. Verkkokaupan sivujen on hyvä olla suhteellisen yksinkertaisesti rakennetut niin, että tiedot löytyvät helposti ja kaupankäynti on helppoa ja sujuvaa. Joiltain verkkosivuilta löytyy omat foorumit tai kommentointiosiot, joihin asiakkaat voivat jättää palautetta tai arvostella tuotteita ja ainakin allekirjoittanut aina lukee näitä kommentteja ennen ostopäätöksen tekemistä. Verkossa on myös hyvä näkyä muuten, nykyään on kauppiaiden melkeinpä pakko olla mukana sosiaalisessa mediassa ja aktiivisesti ottaa asiakkaansa huomioon esim. Twitterin tai Facebookin avulla.

Suomessa verkkokaupankäynti on vielä lapsen kengissä, mutta kasvaa koko ajan huimaa vauhtia ja verkkokauppa on melkein pakko löytyä jos meinaa pärjätä kehittyvillä markkinoilla. Asiakkaat odottavat nopeaa ja tehokasta palvelua kellon ympäri ja kotoaan lähtemättä. Kokemuksen karttuessa sitä tulee myös kriittisemmäksi ja helposti saattaa etsiä uuden kaupan jos jokin vaikuttaa epäilyttävältä tai hankalalta.
Tällä hetkellä kysyntä on paljon tarjontaa suurempaa ja suomalaiset tilaavatkin kasvavissa määrin tuotteita ulkomailta, jos niitä ei suomalaisilta toimittajilta saa helposti verkosta tilattua.
Suomalaisten verkkokauppojen puolesta täytyy kuitenkin vielä mainita niiden maksutavat. Niistä yleensä löytyy verkkopankki vaihtoehto, joka sopii sitten mm. nuorillekin, joilla ei vielä luottokorttia ole, mikä melkein aina on ulkomailta tilatessa vaatimuksena. Ja on se kuitenkin vielä huomattavasti turvallisempi maksutapa kuin pelkän luottokortin numerolla ja turvakoodilla tilaaminen. Itse ainakin aina pelkään tietojen joutuvan vääriin käsiin vaikka toistaiseksi onni on ollut myötä.
Mutta on hyvä muistaa, että suurin osa kaupankäynnistä verkossa on rehellistä ja onnistunutta. Ja kuten jo aiemmin tuli mainittua, verkkokaupankäynti on hyvin nopeasti kasvava ala ja melkeinpä elinehto kauppiaille jo nykyään ja siksi siihen kannattaakin panostaa.

kirjoittajana Taru Peltola
projektiassistentti, Innopark Programmes Oy

Yksityisen vallankumous

VIDICOn Luova Tulevaisuustila -sessiossa 24.5.2011 luodattiin työn ja internetin yhteisiä kehitysnäkymiä. Keskeinen sessiossa käsitelty teema oli ubiikki digiyhteiskunta. Ubiikissa digiyhteiskunnassa informaatio- ja kommunikaatioteknologiat ovat läsnä kaikkialla, ja kaikki mikä voidaan digitalisoida on digitalisoitu.

Tietoverkkojen läpäisemä yhteiskunta voi poiketa kulttuuriltaan merkittävästi nykyisestä. Oleellinen muutos liittyy julkisen ja yksityisen uudenlaiseen sekoittumiseen. Sekoittuminen muuttaa myös työtä ja tuotantoa.

Esiteollisessa yhteiskunnassa elämänalueet eivät olleet eriytyneet toisistaan: kodin ja kylän piirissä tehtiin työtä, käytiin julkista keskustelua ja rakastettiin. Teollistuminen erotti julkisen ja yksityisen. Julkisesta sfääristä tuli päämäärärationaalinen ja epäpersoonallinen tuotannon ja poliittisen keskustelun paikka. Yksityiseen sfääriin rajautuivat henkilökohtaiset suhteet, tunteet, kuluttaminen, ja itsen toteuttaminen.

Läpi modernin teollisen ja jälkimodernin tietoyhteiskunnan keskeinen huoli ja yhteiskuntakritiikin aihe liittyi julkisen sfäärin rationaalisten, epäpersoonallisten ja ”tunteettomien” piirteiden leviämiseen yksityisen alueelle. Iso osa ajan ongelmista liittyi juurettomuuteen ja vieraantuneisuuteen.

Ubiikissa digiyhteiskunnassa kehitys voi kääntyä päinvastaiseksi: yksityinen leviää julkisen alueelle. Myös julkisesta toiminnasta, kuten työstä ja poliittisesta keskustelusta, tulee itseilmaisun, subjektiivisten kokemusten ja persoonallisten suhteiden aluetta.

Ennen yhteisöllistä mediaa ihmisten subjektiiviset kokemukset, lähisuhteet ja sisäisen motivaation ajama toiminta jäivät yksityisen piiriin. Niiden saattaminen julkisuuteen oli liian kallista niin rahassa, ajassa kuin vaivassa. Internetin ja yhteisöllisen median myötä yksityishenkilöt voivat vähäisin kustannuksin julkaista omia sisältöjään sekä vastaanottaa aineettomia sisältöjä ja muiden yksityishenkilöiden julkaisuja. Myös jaetuille mielenkiinnon kohteille ja intresseille rakentuvien yhteisöjen ja verkostojen muodostaminen on vaivatonta; sosiaalisen kanssakäymisen volyymi kasvaa merkittävästi. Vilkastunut vuorovaikutus murtaa edelleen totuttuja, kuten työn ja vapaa-ajan välisiä aitoja.

Julkisuuden myötä itsen toteutuksesta ja kehittämisestä, subjektiivisesti merkityksellisistä kokemuksista ja ihmissuhteista tulee näkyvä ja hallitseva osa kulttuuriamme, tapaamme arvottaa maailmaa ja toimia siinä. Meitä motivoivat yhtä lailla pyrkimys autonomiaan kuin jakamisen eetos. Nämä tavoitteet myös tukevat toisiaan.

Osa kehitystä on jo nyt iduillaan oleva prosumerismi, jolla tarkoitetaan kuluttajien osallistumista tuotantoon. Tulevaisuudessa prosumerismi kääntynee myös toisin päin: tuottajista tulee kuluttajien kaltaisia. Tämä onkin välttämätöntä, jotta yritykset voisivat vastata muuttuvaan kysyntään.

Ubiikista digiyhteiskunnasta puhuttaessa keskitytään usein teknologiaan. Teknologia on kuitenkin vain mahdollistaja, ja todellinen muutos on kulttuurinen. Julkisuuteen saatettu yksityinen elämänpiiri muuttaa yhteiskuntaa radikaalisti, juuria myöten.

kirjoittajana projektitutkija Juho Ruotsalainen

Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

VIDICO, Luova Tulevaisuustila -osahanke

Raportoinnin riemua

Vuoden vaihteessa sain taas toteuttaa itsessäni piilevää raportoijaa. ”Ei me juoruta, me raportoidaan” vitsi oli kaukana tekemästäni raportoinnista. Samoja asioita pyöriteltiin hiukan eri näkökulmasta riippuen siitä kenelle raportoidaan. Onko kyseessä viimevuoden toimintani taloudellinen vai sisällöllinen merkitys, onko toimillani mahdollisesti ollut tasa-arvoon tai ympäristön suojeluun liittyviä vaikutuksia.

On hyvä katsoa taaksepäin. Afrikkalainen kansanviisaus vertaa tulevaisuutta, takaperin kävelemiseen. Voimme sivustassa nähdä merkkejä siitä, mikä kohta avautuu silmiemme edessä ja jatkaessamme kävelyä nuo äsken lähellä olleet asiat loittonevat. Aivan kuten käy kun tapahtuneet asiat loittonevat historiaan. Raportoinnissa tulee olo kuin katsoisi historiaan. Raportointi avaa myös mahdollisuuden tutkailla mitä asioita jää sivustoille. Mitä ja minkä asian kanssa kohta olemme tekemisissä.

Raportointiin varattu työaika antaa myös luvallisen syyn pysähtyä ja miettiä mitä ja miksi teen. Nämä ovat asioita, jotka kovassa kiireessä ja ” flowssa” tapaavat joskus jäämään vähälle huomiolle.

Toisaalta raportointi on vaikeaa synnyttämistä. Taiteilijat puhuvat luomisen tuskasta. Raportoidessani mietin välillä, montako sanaa ihminen pystyy päivässä tuottamaan. Raportin laatu ei välttämättä näy tekstin pituudessa ja määrässä. Kaikki oleelliset asiat pitäisi kuitenkin pystyä ilmaisemaan ja siinä auttaa, että asiaa käsittelee laveasti ja perusteellisesti. Mutta mikä arvo on sillä, että raportti pysyy luettavana ja mielenkiintoisena ja että mahdollisimman moni lukee raportin? Monet lukevat raporteista johdannon ja sisällysluettelon ja mahdollisesti jokusen mielenkiintoiselta vaikuttavan kappaleen. Raporteista halutaankin usein tiivistelmiä, koska niitä ei jakseta lukea kokonaan.

Mitä digitaalisuus voi tarjota raporttien tuottajille ja lukijoille?

Digitaalisuus voi tarjota lukijoille helpomman tavan löytää raporteissa muhiva tieto. Hakukoneet ovat oivallisia, jos vain tekstin tuottaja on muistanut huomioida, että teksti on hakukoneiden helposti löydettävissä ja että hakuun on osattu optimoida tekstin tarvitsijoiden kannalta oleellisia hakusanoja ja avainsanoja. Huikeaa olisi, jos raportteja tai niiden tiivistelmiä vielä kaiutettaisiin verkossa. Tämä kaiuttaminen voi olla markkinointityyppistä viestimistä sosiaalisessa mediassa, jolloin tieto tiedosta viedään foorumeille, joissa sillä on suurempi mahdollisuus tulla luetuksi ja tiedon hyödynnetyksi. Raportin henkilöityminen ja esiintyminen vuorovaikutteisessa kanavassa saattaa myös mahdollistaa yllättäviä kohtaamisia.


Viestitään ja kohdataan digitaalisesti vuonna 2012!


kirjoittajana Virpi Messman
projektipäällikkö, Hiljainen tieto yrityksissä -osakokonaisuus