PAPERISTA BITTIIN - Houkuttelu uuteen toimintakulttuuriin -seminaari 10.4.2013 Finlandia-talolla

Osaamista on tehty näkyväksi digitaalisilla sisällöillä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. 

Tule mukaan kuulemaan VIDICO -hankkeen kehitystyön tuloksista!

• Tekemisen 2-sormijärjestelmästä 10-sormijärjestelmään, kansanedustaja Mikael Jungner

• Kuntalaisten sähköiset palvelut, tietohallintojohtaja Riku Moisio, Hämeenlinnan kaupunki

• Digital Campus – hyppy uuteen toimintamalliin, Kalle Räihä, HAAGA-HELIA & Aki Antman, Sulava

• Luova tulevaisuustila merkitysyhteiskunnan ja ubiikkioppimisen airueena, Professori Sirkka Heinonen ja projektitutkija Juho Ruotsalainen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

• Pk-yritysten loikka digiaikaan, Virpi Messman, Innopark Programmes Oy

Seminaari on maksuton.

Ilmoittaudu 3.4. mennessä http://bit.ly/VIDICO2013

Tilaisuuden ohjelman ja kutsun löydät täältä.

* * *

OHJELMA:

11.30   Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu

12.00   Avajaissanat, seminaarin puheenjohtaja Lis-Marie Enroth-Niemi, johtaja, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu ja projekti-koordinaattori Hanna Willner, Innopark Programmes Oy

12.10   Tekemisen 2-sormijärjestelmästä 10-sormijärjestelmään, kansanedustaja Mikael Jungner

12.55   Kuntalaisten sähköiset palvelut, tietohallintojohtaja Riku Moisio, Hämeenlinnan kaupunki

13.20   Digital Campus – hyppy uuteen toimintamalliin, lehtori Kalle Räihä, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu ja toimitusjohtaja Aki Antman, Sulava

13.45   Virkistys- ja kahvitauko

14.10   Rajapinnat ylittävällä yhteistyöllä uusia ideoita osaamisen hallintaan, Tohtori Pekka Tuttava, Näennäisyyden instituutti - Global Innovativ, Toijala

 14.40   Luova tulevaisuustila merkitys-yhteiskunnan ja ubiikkioppimisen airueena, Professori Sirkka Heinonen ja projektitutkija Juho Ruotsalainen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

15.20   Pk-yritysten loikka digiaikaan, projektipäällikkö Virpi Messman, Innopark Programmes Oy

15.50   Päätössanat, puheenjohtaja Lis-Marie Enroth-Niemi

16.00   Seminaari päättyy

Tilaisuus järjestetään Finlandia-talossa Helsingissä (Mannerheimintie 13 e), B-salissa.

VIDICO kohti loppuhuipennusta!

Joulu ja vuodenvaihde lähenevät vauhdilla ja yhdessä hujauksessa ollaankin kohta jo vuoden 2013 puolella. VIDICO-hankkeen syksyllä 2009 alkanut työ osaamisen näkyväksi tekemisessä alkaa vähitellen olla lopuillaan. Hanke päättyy huhtikuun 2013 loppuun. Nyt kerätään kasaan hankkeen aikana kertyneitä oppeja ja kokemuksia sekä päätellään viimeisiä keskeneräisiä prosesseja.

VIDICO huipentuu Helsingissä järjestettävään loppuseminaariin 10.4.2013. Tuolloin esitellään se, mitä kaikkea hankkeessa on saatu aikaan vuosien varrella Haaga-Heliassa, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa ja Innoparkissa. Loppuseminaarissa käydään läpi Luova Tulevaisuustila –osahankkeen satoa ja tutustutaan tulevaisuusikkunaan sekä kerrotaan pk-yritysten kokemuksista hiljaisen tiedon yrityspiloteissa. Tietysti myös esitellään Hämeenlinnan kaupungin palveluprosessien sähköistämistä ja niiden myötä syntynyttä palveluiden sähköistämisen käsikirjaa sekä hankkeen avulla kehitettyä LeaP – Learning and Projects –järjestelmää, joka on otettu Haaga-Heliassa käyttöön projektimuotoisen oppimisen tukena osaamisen jakamisessa sekä yritysyhteistyön edistämisessä. Loppuseminaarissa on luvassa paljon mielenkiintoista asiaa sekä hyviä puheenvuoroja.

Paljon on mahtunut erilaisia ihmisiä ja asioita VIDICO-hankkeessa matkan varrelle. Aikaa on käytetty jonkin verran siihen, että on kilpailutettu, raportoitu ja täytelty erilaisia pakollisia, mutta merkityksettömiltä tuntuvia lippulappuja. Eniten aikaa on käytetty onneksi juuri siihen mihin pitikin: osaamisen näkyväksi tekemiseen, digitalisoimiseen ja jakamiseen sekä ennen kaikkea toimintatapamuutosten käynnistämiseen niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Hankkeessa on saatu aikaan aidosti hyviä tuloksia.

Pääosin hommat VIDICO-hankkeessa ovat sujuneet mallikelpoisesti. Mutta myönnetään, että aina kaikki ei ole mennyt ”ihan niin kuin Strömsöössä”. Tehdyt suunnitelmat ovat menneet välillä uusiksi, kun pilottiprojekteissa on todettu, että tehdyt kokeilut eivät ole syystä tai toisesta toimineet. Järjestelmien kehittämisen kanssa on tullut aikatauluongelmia ja tietotekniikan kanssa kun pelataan, niin ainahan laitteet eivät toimi niin kuin pitäisi ja silloin kuin pitäisi. Ja kilpailuttaminenkin on aiheuttanut välillä harmaita hiuksia. Mutta kaikesta on selvitty, mokista ja ongelmista on otettu opiksi.

Välillä on vuodatettu verta, hikeä ja kyyneleitä maksatushakemuspapereihin, ihan kirjaimellisestikin. Mutta myös naurua on riittänyt. Projektikoordinaattorina olen oppinut, että työnkuvaani kuuluu ihan kaikki kolmemetrisen pehmolohikäärmeen kantamisesta sovittelijan roolin kautta aina kahden järjestelmän arkkitehtuurin yhteensovittamiseen. Kahta samanlaista päivää ei ole ollut, ja hyvä niin. Tämä on ollut opettavainen matka niin minulle kuin varmasti myös kaikille muille VIDICOlaisille. Toivottavasti saamme jakaa hankkeen aikana kertyneen osaamisemme kanssasi. Tilaisuuden yksityiskohdat varmistuvat myöhemmin, mutta voit ennakkoilmoittautua jo nyt ja varata itsellesi paikan maksuttomasta loppuseminaaristamme täältä.


Tervetuloa mukaan!



kirjoittajana Hanna Willner
projektikoordinaattori, VIDICO-hanke
Innopark Programmes Oy

Osaaminen näkyväksi digitaalisilla sisällöillä

VIDICOn avulla on Innoparkissa tarjottu pk-yrityksille uusia eväitä toimintojen kehittämiseen ja liiketoiminnan kasvuun sekä ratkottu Hämeenlinnan kaupungin palveluiden sähköistämistarpeita. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Porvoon yksikön käyttöön on kehitetty sähköinen palvelualusta tehostamaan projektimuotoista opiskelua ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus on testannut fyysiseen tilaan liitettyjen digitaalisten elementtien hyödyntämistä tulevaisuuden tutkimuksessa sekä tehnyt työelämän osaamistarpeiden ennakointia.

 

Ylimaakunnallista yhteistyötä ja innovaatioareenoita

VIDICO-hankkeessa Innopark Programmes Oy Hämeenlinnasta, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun Porvoon yksikkö ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ovat yhdistäneet voimansa ja pureutuneet osaamisen näkyväksi tekemiseen ja tietämyksen digitalisointiin EAKR-rahoituksen tuella. Ylimaakunnallista yhteistyötä hankkeessa tehdään mm. innovaatioareena-tapahtumien kautta, joissa asian ääreen kokoontuvat kohderyhmien edustajat, yhteistyökumppanit sekä tietysti VIDICO-hankkeen toimijat. Innovaatioareenoissa on tähän mennessä työstetty eteenpäin Hiljaisen tiedon teemaa Hämeenlinnassa syksyllä 2010, Luovan länsirannan digitaalista lähiviestintää Porvoossa ja kuntalaisvaikuttamista Hämeenlinnassa keväällä 2011 sekä yhdessä luotavaa tulevaisuutta Helsingissä joulukuussa 2011. Hankkeen loppuseminaari järjestetään keväällä 2013.

  

Kuntalaisvaikuttamisen innovaatioareenatapahtumassa Hämeenlinnan Raatihuoneella työstettiin hämeenlinnalaista vaikuttamisen mallia nyt ja tulevaisuudessa.



Esimerkkinä ylimaakunnallisesta yhteistyöstä ja osaamisen siirtämisestä toimijalta toiselle voidaan myös mainita Luova Tulevaisuustila –osahankkeen pilotti Hämeenlinnassa Innoparkin tiloissa.”Eri toimijoilla on ollut hyvin erilainen tulokulma yhteiseen teemaamme, mikä on rikastuttanut toimintaa”, kertoo projektikoordinaattori Hanna Willner Innopark Programmes Oy:stä. ”Osaamisen näkyväksi tekemisen ja digitalisoinnin merkitys korostuu entisestään tulevaisuudessa, joten hankkeen tuloksille on varmasti kysyntää”, Hanna Willner jatkaa.

Pk-yritykset siirtyvät digiaikaan

VIDICO-hankkeen avulla Innopark on kehittänyt hiljaisen tiedon ja osaamisen siirtämistä 15:ssa eteläsuomalaisessa pk-yrityksessä, joissa on pilotoitu yrityslähtöisten tarpeiden mukaan niin yhteisöllisen osaamisen kerryttämistä, wikien käyttöönottoa, videoperehdytysjärjestelmää kuin osaamisen siirtämistä mobiililaitteiden avullakin. Esimerkiksi rakennusliike TL Sippolalle toteutetussa pilotissa siirrettiin Trendikoteja valmistavan rakennusliikkeen työmaat reaaliaikaiseen tiedonsiirtoon ja mobiiliaikaan liittämällä työmaavastaavat tablet-laitteiden kautta yrityksen intranet-järjestelmään. Tällä tavoin on saatu aikaan merkittävää toimintojen tehostumista, ajokilometrien vähenemistä sekä työvoiman tehokkaampaa hyödyntämistä. ”Pk-yrityksiltä saadun palautteen perusteella he ovat hyötyneet piloteista usein jopa ennakoitua enemmän.” kertoo projektipäällikkö Virpi Messman Innopark Programmes Oy:stä. ”Monesti osaamisen digitalisointipilotin kautta yritys on lähtenyt uudelleen arvioimaan muitakin prosessejaan ja tehostamaan toimintaansa laajemminkin.” Virpi Messman jatkaa. ”Pk-yrityksissä toteutetut pilottiratkaisut eivät ole vaatineet kalliita investointeja, vaan lähinnä kyse on ollut uusien toimintatapojen käyttöönotosta, edullisten sovellusten yhteensovittamisesta sekä tiedonkulun optimoinnista yrityksessä.”



Trendikodin työmaamestari Pekka Linnanmäki tutkii tablet-laitteen avulla intranetistä työmaan rakennesuunnitelmia.



Hämeenlinnan kaupungille uusia sähköisiä palveluita

Innopark on pilotoinut Hämeenlinnan kaupungille uutta kuntalaisvaikuttamisen kanavaa, joka mahdollistaa avoimemman vuorovaikutuksen kaupungin ja kuntalaisen välillä. Sähköisen palautekanavan kautta kuntalaisella on mahdollisuus antaa palautetta sekä myös seurata palautteensa käsittelyn etenemistä. Palautetta käytetään hyväksi Hämeenlinnan kaupungin asiakaslähtöisyyden kehittämisessä ja tulevien palveluiden suunnittelussa. Lisäksi VIDICOssa on ratkottu Hämeenlinnan kaupungin palveluiden sähköistämistarpeita esiselvitysten kautta ja pilotoimalla rakennusvalvonnan prosessien uudistamista sähköisen käyttöarkiston ja prosessimallinnusten avulla.

HAAGA-HELIA loi Digital Campuksen

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun Porvoon yksikössä toteutetaan VIDICO-hankkeen Digital Campus –osaprojektia. Porvoo Campuksen käyttöön on luotu HAAGA-HELIAssa sähköistä palvelualustaa, jonka tavoitteena on tukea projektimuotoista opetusta tiivistäen yritysten ja opiskelijoiden yhteistyötä sekä parantaen toimijoiden välistä kommunikaatiota. Kehitettävän LeaP (Learning and Projects) -alustan testausvaihe on lopuillaan ja järjestelmän käyttöönotto Porvoossa on alkanut. ”LeaP mahdollistaa entistä tiiviimmän yhteistyön yritysten kanssa”, kertoo projektipäällikkö Kitte Marttinen HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulusta. ”Projektimuotoinen oppiminen antaa opiskelijoille kosketuksen yritysmaailman oikeisiin ongelmanratkaisutilanteisiin jo opiskeluaikana ja LeaPin avulla opiskelijoiden osaaminen saadaan digitaalisia sisältöjä hyödyntäen monipuolisemmin esille”, Kitte Marttinen jatkaa.

Tulevaisuuden tutkimuskeskus testasi Luovaa Tulevaisuustila –konseptia

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa on toteutettu osana VIDICO-hanketta Luova TulevaisuusTila -osahanke professori Sirkka Heinosen johdolla. Luova tulevaisuustila –konseptin ideana on luoda fyysinen tila, joka tukee käyttäjien luovuusajattelua ja toisaalta samanaikaisesti myös tulevaisuusajattelua. Luova Tulevaisuustila -pilotteja on toteutettu Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen toimesta Helsingin kaupungin Lasipalatsin kirjastossa syksyllä 2009 sekä Hämeenlinnassa Teknologiakeskus Innoparkin ja Hämeen ammattikorkeakoulun tiloissa keväällä 2011. Rakennetuissa pilottitiloissa on järjestetty erityisiä tulevaisuusklinikka-sessioita, joiden avulla on pyritty analysoimaan ja kehittämään testattavaa konseptia.



VIDICO - Osaaminen näkyväksi digitaalisilla sisällöillä (Visible Digital Competence) –hanke(A31003) on Päijät-Hämeen liiton Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikön kautta rahoitettu EAKR-rahoitteinen ylimaakunnallinen teemahanke, jonka yhdessä toteuttavat Innopark Programmes Oy, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Porvoon yksikkö sekä Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Hankkeen koordinaattorina toimii Hämeenlinnassa toimiva Innopark Programmes Oy

 

Artikkeli julkaistu Rakennerahastojen uutiskirjeessä 10/12

Teksti: Hanna Willner
Kuvat: Trendikoti ja VIDICO-hanke

Innovaatioareenoilla uusia eväitä kehittämiseen

Mikä on innovaatioareena?

Innovaatioareena on yksi tapa saattaa eri alojen toimijoita yhteiseen tilaisuuteen miettimään ja kehittämään jotakin ennalta sovittua tuotetta, toimintamallia tai palvelua. Innovaatiotilaisuuden järjestäminen edellyttää osallistujien viemistä pois omista arkiympäristöistään, ajattelun ja ideoiden herättelyä sekä erilaisten kohderyhmien yhteen saattamista. Innovaatioareenassa on yksinkertaisimmillaan kyse juuri tästä. Luodaan puitteet, joissa eri tahot voivat yhdessä pohtia ja kehittää heille tärkeitä asioita, luoda uudenlaisia palvelukonsepteja tai edistää uusien tuotteiden ja asiakaskuntien kohtaamista.

VIDICO-hankkeessa on järjestetty tähän mennessä 4 innovaatioareenatapahtumaa, joiden avulla on tuotettu lisäarvoa osallistujille ja kerätty arvokasta aineistoa hankkeen puitteissa tehtävää kehittämistyötä varten. Tässä vaiheessa hanketta on hyvä myös muistella, mitä on jo tehty.

Hiljaisen tiedon innovaatioareena Verkatehtaalla 12.11.2010

VIDICO-hankkeen ensimäisen innovaatioareenan teemana oli hiljainen tieto. Hiljaisen tiedon innovaatioareena järjestettiin Hämeenlinnassa Verkatehtaalla 12.11.2010 klo 12.00-16.00. VIDICO-hankkeen hiljainen tieto yrityksissä -osaprojektin järjestämä tilaisuus oli kohdistettu erityisesti pk-yrityksille ja alueen muille toimijoille. Päivän teemoina olivat mm. hiljainen tieto, mentorointi, sosiaalinen media sekä pk-yritysten edulliset digisivellukset. Iltapäivän aikana kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja, verkostoidutaan sekä käydään ryhmissä keskusteluja päivän teemoista.

Asiantuntijoina mukana puheenvuoroja pitämässä sekä osallistavia työpajoja vetämässä olivat Satu Luoma, Nurtsi Consulting, Harri Lakkala, Intosome, Marko Sykkö, Promener Oy ja Elina Mattila, FCG Finnish Consulting Group Oy. Tapahtumassa järjestettiin työpajat neljästä eri aiheesta ja niistä jokainen mukaan tuleva saattoi valita itseään kaksi eniten kiinnostavaa aihetta. Aiheina työpajoissa olivat

• Hiljainen tieto: Yhteisöllinen tieto ja osaaminen, verkostot ja yhteistyö, miten näitä voi hyödyntää
• Verkkoviestintä: Millaisia mahdollisuuksia verkko tarjoaa pk-yrityksille tänä päivänä.
• Digityökalut: Mitä työkaluja on ja mitä ottaa huomioon niiden valinnassa.
• Mentorointi: Millaista on hyvä mentorointi pk-yrityksessä?

Päivän lopuksi vedettiin yhteen työpajojen tulokset sekä mietittiin jatkotoimenpiteitä.

Luovan Länsirannan digitaalinen lähiviestintä 13.5.2011 Porvoon Campuksella

VIDICO-hankkeen toinen innovaatioareena järjestettiin uudella Porvoon Campuksella perjantaina 13.5.2011. Tilaisuuteen oli kokoontunut joukko alueen keskeisiä yhteistyötahoja pohtimaan Länsirannan toimijoiden keskinäisiä viestintätarpeita sekä kuluttajaviestintää (digital street visibility).

Tilaisuudessa kahdessa eri ryhmässä työstettiin omista teemoista mindmeisterin avulla ajatuksia ja ideoita eteenpäin työstettäviksi. Aktiivista osallistumista ja iloista puheensorinaa täynnä ollut tilaisuus sai hyvää palautetta sekä loi verkostoja ja uusia ideoita, joiden pohjalta teemaa on hyvä lähteä viemään yhdessä eteenpäin.

Kuntalaisvaikuttamisen innovaatioareena Hämeenlinnan raatihuoneella 23.5.2011

VIDICOn kolmas innovaatioareena järjestettiin Hämeenlinnan raatihuoneella  maanantaina 23.5.2011 Hämeenlinnan kaupungin palveluprosessien sähköistämistä toteuttavan osahankkeen teemoilla. Hämeenlinnan raatihuoneella pohdittiin hämeenlinnalaisten omaa mallia vaikuttamiseen VIDICO-hankkeen organisoimassa Innovaatioareenassa. Miten ihmiset haluavat vaikuttaa ja osallistua? Mitä kanavia halutaan käyttää vaikuttamiseen? Miten kuntalaisten ääni kuuluu myös poliittisessa vaikuttamisessa? Miten kuntalaisten ääni saadaan kuulumaan jo asioiden valmisteluvaiheessa päätösten kommentoinnin sijaan?

Tapahtumassa nähtiin aktiivista osallistumista, rohkeaa mielipiteiden esittämistä, positiivista henkeä ja valmiutta kyseenalaistaa rutinoituneita ajatus- ja toimintamalleja. Tapahtuman loppuraportti löytyy julkaisut-osiosta.

Tulevaisuuden tutkimuksen innovaatioareena Postimuseossa 13.12.2011

VIDICOn neljäs innovaatioareena järjestettiin  tiistaina 13.12.2011 Postimuseossa, Helsingin pääpostin tiloissa. Luova Tulevaisuustila -osahankkeen innovaatioareenan teemana oli "Co-creative and Innovative Futures Design – How to do it?".

Postimuseon neuvottelutilassa järjestetyssä tilaisuudessa kuultiin ensin professori Sirkka Heinosen ja projektitutkija Juho Ruotsalaisen puheenvuoro ja katseltiin Työn ja vertaistuotannon tulevaisuusikkuna. Tämän jälkeen kuultiin Finpron Elina Hiltusen ja VATTin Osmo Kuusen kommenttipuheenvuorot tulevaisuuden innovaatioiden löytämisestä sekä niiden vaikutuksesta toimintatapojen muuttumiseen.

Tapahtumassa pohdittiin myös sitä, mitä on hyvä digikulttuuuri ja miten digitaalisten keinojen ja sosiaalisen median avulla voidaan edistää yhteisluovaa tulevaisuuksien innovointia. Tulevaisuusvisailussa hyvin pärjänneet saivat kotiin viemisiksi mukaansa Tulevaisuusluotsin diplomin.

Hankkeen loppuseminaari pidetään Helsingissä

Viides ja viimeinen innovaatioareena, hankkeen loppuseminaari, on tuloillaan ensi keväänä hankkeen lähetessä loppuaan. Hankkeen loppuseminaarin suunnittelu on käynnissä. Ohjelma on hioutumassa ja pyrimme tarjoamaan osallistujille paitsi tietoa hankkeen tuloksista, myös uusia ideoita omaan työhön ja asioiden eteenpäin viemiseen sekä tarjoamaan hyvää mieltä ja toivottavasti jopa naurun pyrskähdyksiä. Työtä hankkeessa on tehty ihan tosissaan, mutta ei liian vakavissaan. Saman hengen toivomme välittyvän myös viimeisestä innovaatioareenatapahtumastamme.

Tervetuloa mukaan!


kirjoittajana Hanna Willner
projektikoordinaattori

Innopark Programmes Oy

Yksityisen vallankumous

VIDICOn Luova Tulevaisuustila -sessiossa 24.5.2011 luodattiin työn ja internetin yhteisiä kehitysnäkymiä. Keskeinen sessiossa käsitelty teema oli ubiikki digiyhteiskunta. Ubiikissa digiyhteiskunnassa informaatio- ja kommunikaatioteknologiat ovat läsnä kaikkialla, ja kaikki mikä voidaan digitalisoida on digitalisoitu.

Tietoverkkojen läpäisemä yhteiskunta voi poiketa kulttuuriltaan merkittävästi nykyisestä. Oleellinen muutos liittyy julkisen ja yksityisen uudenlaiseen sekoittumiseen. Sekoittuminen muuttaa myös työtä ja tuotantoa.

Esiteollisessa yhteiskunnassa elämänalueet eivät olleet eriytyneet toisistaan: kodin ja kylän piirissä tehtiin työtä, käytiin julkista keskustelua ja rakastettiin. Teollistuminen erotti julkisen ja yksityisen. Julkisesta sfääristä tuli päämäärärationaalinen ja epäpersoonallinen tuotannon ja poliittisen keskustelun paikka. Yksityiseen sfääriin rajautuivat henkilökohtaiset suhteet, tunteet, kuluttaminen, ja itsen toteuttaminen.

Läpi modernin teollisen ja jälkimodernin tietoyhteiskunnan keskeinen huoli ja yhteiskuntakritiikin aihe liittyi julkisen sfäärin rationaalisten, epäpersoonallisten ja ”tunteettomien” piirteiden leviämiseen yksityisen alueelle. Iso osa ajan ongelmista liittyi juurettomuuteen ja vieraantuneisuuteen.

Ubiikissa digiyhteiskunnassa kehitys voi kääntyä päinvastaiseksi: yksityinen leviää julkisen alueelle. Myös julkisesta toiminnasta, kuten työstä ja poliittisesta keskustelusta, tulee itseilmaisun, subjektiivisten kokemusten ja persoonallisten suhteiden aluetta.

Ennen yhteisöllistä mediaa ihmisten subjektiiviset kokemukset, lähisuhteet ja sisäisen motivaation ajama toiminta jäivät yksityisen piiriin. Niiden saattaminen julkisuuteen oli liian kallista niin rahassa, ajassa kuin vaivassa. Internetin ja yhteisöllisen median myötä yksityishenkilöt voivat vähäisin kustannuksin julkaista omia sisältöjään sekä vastaanottaa aineettomia sisältöjä ja muiden yksityishenkilöiden julkaisuja. Myös jaetuille mielenkiinnon kohteille ja intresseille rakentuvien yhteisöjen ja verkostojen muodostaminen on vaivatonta; sosiaalisen kanssakäymisen volyymi kasvaa merkittävästi. Vilkastunut vuorovaikutus murtaa edelleen totuttuja, kuten työn ja vapaa-ajan välisiä aitoja.

Julkisuuden myötä itsen toteutuksesta ja kehittämisestä, subjektiivisesti merkityksellisistä kokemuksista ja ihmissuhteista tulee näkyvä ja hallitseva osa kulttuuriamme, tapaamme arvottaa maailmaa ja toimia siinä. Meitä motivoivat yhtä lailla pyrkimys autonomiaan kuin jakamisen eetos. Nämä tavoitteet myös tukevat toisiaan.

Osa kehitystä on jo nyt iduillaan oleva prosumerismi, jolla tarkoitetaan kuluttajien osallistumista tuotantoon. Tulevaisuudessa prosumerismi kääntynee myös toisin päin: tuottajista tulee kuluttajien kaltaisia. Tämä onkin välttämätöntä, jotta yritykset voisivat vastata muuttuvaan kysyntään.

Ubiikista digiyhteiskunnasta puhuttaessa keskitytään usein teknologiaan. Teknologia on kuitenkin vain mahdollistaja, ja todellinen muutos on kulttuurinen. Julkisuuteen saatettu yksityinen elämänpiiri muuttaa yhteiskuntaa radikaalisti, juuria myöten.

kirjoittajana projektitutkija Juho Ruotsalainen

Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

VIDICO, Luova Tulevaisuustila -osahanke

3D -maailmojen syleilyssä

3D –maailmojen hyödyntämismahdollisuuksia hyöty- ja viihdekäytössä on äärettömästi. Tässä muutamia visioita, joita hahmotimme VIDICO:n Luova TulevaisuusTila –sessiossa Innoparkissa 14.2.2011 (ks. raportti).

Hyötykäytössä mahdollisuuksia löytyy etenkin terveydenhuollossa, opetuksessa/koulutuksessa, erilaisissa suunnittelutehtävissä, prosessien hallinnassa, rakennusalalla ja markkinoinnissa. Myös muun muassa poliisin tehtävissä, valmennuksessa, syrjäytymisen ehkäisemisessä, viestinnässä ja neuvontapalveluissa on 3D –potentiaalia. Kaikilla näillä aloilla 3D –maailmojen hyödyt on helppo nähdä.

Virtuaalisyväskannaus nopeuttaa diagnoosien tekoa. Rakennussuunnitelmat voi testata realistisilla 3D –malleilla ja jos vaikka pintamateriaali tai huoneen pohjaratkaisu ei miellytä, sen voi hetkessä vaihtaa toiseen – ja taas takaisin, jos edellinen oli sittenkin parempi. Vaatteiden ja asusteiden virtuaalishoppailu 3D –maailmoissa oman kodin mukavuudesta käsin tarjoaa houkuttelevan vaihtoehdon perinteiselle sovituskopissa ahertamiselle: uudet upeat asukokonaisuudet ovat vain muutaman klikkauksen päässä ja virtuaalistylisti valitsee hetkessä omalle ruumiinrakenteelle sopivia vaihtoehtoja sen sijasta, että itse joutuisi tungeksimaan kauppakeskuksen ihmisvilinässä ja selaamaan läpi lukemattomia mauttomia rättejä löytääkseen yhden helmen.

Viihde- ja vapaa-aikaulottuvuudella 3D –maailmat ovat jo olemassa olevien viihtymisen ja vapaa-ajan viettämisen muotojen kehittämismahdollisuuksia tai sitten aivan uusien tai ainakin nyt varsin harvinaisten muotojen mahdollistajia. Jälkimmäisestä esimerkkinä ovat uskonnolliset kokemuksia, jota ideaa voisi laajentaa myös muihin ”maallisen” olemassaolon ylittäviin kokemuksiin. Ajattele aistikokemusten aikaansaamista ilman haittavaikutuksia, joita syntyy esimerkiksi liiallisen alkoholin käytön seurauksena. Tai voisiko 3D toisaalta korvata kokonaan addiktiot? Myös taiteelle 3D –maailmat avaavat radikaaleja mahdollisuuksia. Markkinoille tulleista elokuvista osa on jo 3D –muotoisia. 3D ei silti tee huonoista elokuvista hyviä, sen sijaan se voi tehdä hyvästä elokuvasta entistä vaikuttavamman. Hyvä vaikuttava viihde toimii myös tehokkaana opetusaineistona. Esimerkiksi James Cameronin Avatarin näyttäminen kaikille koululaisille olisi luonteva osa ympäristö- ja tulevaisuuskasvatusta.
Yhdessä etäisyyksien voittaminen ja moniaistiset innovaatiot tuovat 3D –maailmoihin virtuaalisten tilojen ulottuvuuden. Uudenlaista digiajan löytöretkeilyä voi 3D:n avulla toteuttaa matkoilla maan sisälle, omaan kehoon, kiertokävelyllä kuussa tai ulkoavaruuteen. Hyvän unen pelikone takaa miellyttävän levon. 3D –tilavuokrauksessa on mahdollisuuksia ruotsinlaivan matkustuskokemuksesta häätilan testaamiseen. Virtuaalilemmikit kulkevat mukana ja toimittavat myös hoivatehtäviä ja niitä ei kuitenkaan tarvitse ulkoiluttaa kuten fyysisiä lemmikkieläimiä. 3D –lemmikkimaailman avulla monen yksinäisyys helpottuu.

Mahdollisuuksia on myös mielialoihin vaikuttamisessa, jos tekniikkaan yhdistetään aivosähkökemian muokkaamisen mahdollisuus, sekä erilaisissa yksilön henkistä kasvua tukevissa sovelluksissa. 3D –maailmojen sovelluksien avulla voidaan vahvistaa positiivista ajattelua ja vähentää suoraan kansanterveydellisiä haittoja, joita syntyy masennuksesta ja mielenterveyden ongelmista. Myös aggressioiden kääntämistä rakentavaan toimintaan voidaan toteuttaa 3D –sovelluksilla. Monenlaista valmentautumisapua voi saada 3D –maailmoista, opastusta parin löytämiseen, tai minkä tahansa harrastuslajin opetusta.

3D- ja virtuaalimaailmoissa varjopuolena on etenkin vieraantumisen, riippuvuuden ja reaalimaailman sääntöjen ja moraalikäsitysten rappion vaara. Yksilökeskeiset viihdesovellukset johtavat helposti sosiaalisesta reaalimaailmasta omiin ”yksinäisiin” maailmoihinsa eristyviin ihmisiin. Etenkin lasten kohdalla 3D –sovellukset eivät voi korvata aidon aikuisen läsnäoloa. Myöskin taju fyysisesti aidon ja 3D –maailman olentojen välillä voi hämärtyä. Terveysriskiksi voi muodostua liiallinen diginojatuolimatkailu, mikäli oma fyysinen liikunta vähenee radikaalisti. Reaalimatkailubisnes voi myös kärsiä, mikäli 3D –matkailu syrjäyttää sitä. 3D –maailmojen potentiaalin kasvaessa nähtiin riskinä myös se, että suorituspaineet voivat entisestään kasvaa. Yhteiskunnan järjestyskin saattaa murentua.

3D- ja virtuaalimaailmojen suurimmat mahdollisuudet liittyvät kuitenkin siihen, että ne auttavat ylittämään tehokkaasti olemassaolomme rajoitteita. Ne lisäävät todellisuuteemme uusia kerrostumia. Ne jäljittelevät – tai pikemminkin luovat –todellisuutta uskottavasti, mutta eivät ole siitä millään tavalla riippuvaisia: paitsi että ne toimivat monipuolisina käytännön apuvälineinä ja niiden avulla periaatteessa minkä tahansa kuvitelman toteuttaminen on mahdollista. Tässä mielessä ne toteuttavat teknologian perusfunktiota kykyjemme voimistajana aivan uudella tavalla. Ei tarvitse paljon rasittaa mielikuvitustaan nähdäkseen, mitä lisäarvoa 3D –maailmat avaavat. Noihin maailmoihin on vielä tosin muutamia digipeninkulmia matkaa.



kirjoittajana professori Sirkka Heinonen 
Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

VIDICO, Luova Tulevaisuustila -osahanke

VIDICO - Osaaminen näkyväksi digitaalisilla sisällöillä (Visible Digital Competence)

Syksyllä 2009 käynnistynyt VIDICO-hanke etenee neljällä osa-alueellaan suunnitelmien mukaan. Jokaisessa neljässä osahankkeessa ensimmäiset pilotit ovat käynnistyneet ja tuloksia alkaa olla nähtävissä. VIDICO - Osaaminen näkyväksi digitaalisilla sisällöillä (Visible Digital Competence) -hankkeen (A31003) avulla osaaminen tehdään näkyväksi digitaalisilla sisällöillä eteläisessä Suomessa.

VIDICO-hanke on Päijät-Hämeen liiton rahoittama EAKR-rahoitteinen ylimaakunnallinen teemahanke, jonka yhdessä toteuttavat vuosina 2009-2012 Teknologiakeskus Innopark Oy, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun Porvoon yksikkö ja Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Teemahankkeen hallinnoijana toimii Teknologiakeskus Innopark Oy. Hanke on valmisteltu ja toteutetaan osana Digitaaliset sisällöt -osaamisklusteria.

Hämeenlinnassa pilotoidaan sähköisiä palveluja

Teknologiakeskus Innopark toteuttaa Hämeenlinnassa kahta osahanketta. Julkisen palvelun prosessi ja kypsyysmalli –osahankkeessa sähköistetään yhdessä Hämeenlinnan kaupungin kanssa palveluprosesseja. Syksyn ja talven aikana kartoitettiin kaupungin eri toimialojen palveluprosessien sähköistämistarpeita. Ensimmäiset pilotit saatiin käyntiin keväällä 2010.

Hiljainen tieto näkyväksi –osahankkeessa toteutetaan mobiiliteknologiaan pohjautuvaa hiljaisen tiedon ja osaamisen dokumentointitapoja pk-yrityksille. Yritysten pilotit käsittelevät esimerkiksi älytekstiviestejä ja yrityswikejä. Ensimmäiset pilotit on saatu käyntiin ja lisää pilottiyrityksiäkin on saatu mukaan hankkeeseen.

Second Life tutuksi Porvoossa ja Luovan tulevaisuustilan kokemuksia Helsingistä

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun toteuttamassa Digital Campus –osahankkeessa edistetään luovuutta, oppimista ja innovatiivisuutta digitaalisen palvelukonseptin avulla tulevassa Porvoo Campuksessa. Yhteisissä digitaalisissa tiloissa yritykset ja oppilaitokset toimivat yhdessä. Keväällä ja kesällä 2010 on mm. työstetty Digital Campuksen sisältöä ja kokeiltu Second Life -coachausta.

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Luova TulevaisuusTila –osahankkeessa (CreaFore) tutkitaan ja testataan luovan tulevaisuustilan konseptia ja toteutetaan pilotit sosiaalisen median ja osaamisen digitalisoinnin työkalujen avulla. Ensimmäisten pilottien analysointien tulokset ovat käytettävissä kesän alussa. Lasipalatsin kirjaston pilotin jälkeen tulossa on pilotti Hämeenlinnassa yhteistyössä Innoparkin kanssa loppusyksystä 2010.

Innovaatioareenat osana kokonaisuutta

Osana VIDICO-hanketta toteutetaan Innovaatioareena-tilaisuuksia, joiden avulla hankkeen osaamista ja tuloksia halutaan jakaa hyödyntämään myös hankkeen ulkopuolisia toimijoita. Innovaatioareenoita toteutetaan osahankekohtaisista teemoista hankkeen aikana yhteensä 4-5 kappaletta. Ensimmäinen innovaatioareena toteutetaan 12.11.2010 Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Tuolloin teemana on hiljainen tieto.

Lisätietoa VIDICO-hankkeesta ja sen järjestämistä tapahtumista löydät nettiosoitteesta http://www.vidico.fi/.