Yhteisöllinen toimintatapa projektityöskentelyn tehostamisessa

Yhteisöllisten työkalujen ja toimintatapojen käyttöönotto yrityksissä on välillä haastavaa, sillä siinä kietoutuvat yhteen uusien työkalujen tuominen käyttöön sekä totuttujen käytäntöjen muuttaminen – välillä aika radikaalistikin. Ongelmaa vielä helposti pahentaa, jos yrityksessä ei ole selvillä mitä ongelmaa oikeastaan ollaan ratkaisemassa. Jos työkalujen käyttöönotto paneutuu yleisesti viestinnän ja yhteistyön tukemiseen, niin käytännössä se ei paneudu mihinkään, mikä aiheuttaa ongelmia. Työntekijät eivät ymmärrä mihin uusia työkaluja tulisi käyttää ja johto turhautuu, kun kukaan ei käytäkään uusia järjestelmiä. Tämän vuoksi kannattaa heti alussa tunnistaa yksi tai kaksi kehittämisaluetta, joissa uusista työkaluista uskotaan saatavan hyötyjä nopeimmin.

Eräs hyvä kehittämisalue, mikä minulle on tullut vastaan sekä VIDICO hankkeessa, että muissa toimeksiannoissa, ovat projektit. Jos yrityksessä tehdään isoja tai pieniä asiakasprojekteja tai toiminnan kehittämistä projektimuodossa kannattaa projektityökalut ja -käytännöt päivittää nykypäivään. Tyypillisesti työkalut ja toimintatavat vaihtelevat eri puolilla organisaatiota, projektien hallinta ja niiden seuraaminen on vaikeaa ja kaikki asiakkaan tai sidosryhmien kanssa sovitut asiat eivät välity koko projektiryhmälle.

Projektinhallintaan löytyy lukematon määrä ohjelmistoja ja verkkopalveluja, ja yhä useammin ne sopivat myös pienen yrityksen budjettiin. Isompi ongelma onkin hahmottaa mitkä omat tarpeet projektinhallintatyökalulle ovat ja löytää tarpeisiin soveltuva järjestelmä. Sopivan työkalun löytämistä vaikuttaa lisäksi se että esitteiden ja ominaisuuslistojen läpikäynti ei kuitenkaan riitä sopivan työkalun löytämiseen. Kuten vanha sanonta toteaa: "moni kakku päältä kaunis", eli lupauksista huolimatta listattu ominaisuus voikin olla riittämätön tai sitten koko järjestelmän käytettävyys onkin huonolla tasolla.

Kuitenkin, ennen omien projektinhallintatarpeiden keräämistä, yritysten tulisi ensin päivittää oma projektimallinsa. Tiesitkö esimerkiksi että nykypäivänä sähköpostien käyttöä projektikommunikoinnissa kannattaisi välttää ja että voit monessa työkalussa kutsua myös asiakkaasi mukaan projektitilaasi? Keräämällä kaiken projektiin liittyvän kommunikoinnin ja materiaalit yhteen paikkaan, voidaan projektitoimintaa tehostaa selvästi. Tämä on kuitenkin yleensä iso muutos nykyiseen toimintamalliin verrattuna, sekä yrityksen omille työntekijöille että asiakkaille, ja voi herättää alussa kysymyksiä ja pelkoja.

Esimerkiksi sähköpostista luopuminen on monelle vaikeaa – vaikka moni ei myönnäkään sitä suoraan. Viestintävälineen lisäksi sähköpostista on nimittäin tullut ryhmätyötyökalu ja päivittäinen tehtävälista meistä monelle. Ongelmana on kuitenkin, että sähköpostikeskustelut eivät näy kuin niissä mukana oleville ja keskustelut tallentuvat yksittäisten työntekijöiden postilaatikoihin, eivätkä yrityksen yhteiseen tietopankkiin. Tämän vuoksi modernit projektityökalut tarjoavat keskusteluominaisuudet projektiin liittyvään viestintään sekä tavan jakaa sisältöjä ja lisäksi tuottaa niitä yhdessä. Esimerkiksi wikit mahdollistavat sisältöjen luomisen yhteistyössä – tästä tunnetuimpana esimerkkinä on Wikipedia – ja yhteiskirjoittamisen työkalut, kuten esimerkiksi Google Drive, saman tekstisisällön tai laskelman muokkaamisen yhtä aikaa.

Yhdistämällä edellä mainitut modernit viestintä- ja sisällöntuotantotavat perusprojektinhallintatoimintoihin, kuten projektien suunnitteluun, tehtävienhallintaan ja tuntiseurantaan, saadaan koottua työkalupakki tehokkaaseen projektinhallintaan. Huomaa, että kaikkia toimintoja ei välttämättä löydy yhdestä järjestelmästä, joten voi olla järkevää käyttää muutamaa rinnakkaista järjestelmää. Esimerkiksi projektinhallintatyökalun rinnalla voidaan käyttää Google Driveä tiedostojen tallentamiseen ja sisältöjen yhteiskirjoittamiseen tai tuntiseurantaa voidaan tehdä erillisessä työkalussa. Tuntiseurantaa tekevien yritysten kannattaa esimerkiksi tutustua Toggl-palveluun (www.toggl.com), joka on hyvä esimerkki toimivasta tuntiseurantatyökalusta.

Projektikäytäntöjen kehittäminen käytännössä - Case Codelma

Sisäisiä toimintatapoja kehitettiin muutamassa VIDICO-pilottiyrityksessä, mutta projektinhallintaan keskityttiin erityisesti Codelmassa. Codelma on pieni ohjelmistokehityspalveluja tarjoava yritys Hämeenlinnassa. Yrityksessä ei ollut erillistä työkalua projektinhallintaan eikä projektikäytäntöjä oltu dokumentoitu tai mietitty tarkemmin ennen pilottia. VIDICO-pilotin puitteissa Codelmalle työstettiin yhdessä uusi tavoiteltava projektimalli, selkeytettiin projektinhallinnan kehittämistarpeet, etsittiin projektinhallintatyökalu ja aloitettiin työkalun käyttöönotto. Codelman sekä parin muun pilottiyrityksen kokemuksia VIDICO hankkeesta on koottu alta löytyvään videoon.

Video

Codelmalle soveltuvan projektinhallintatyökalun löytämiseksi tein vertailun kolmesta harkittavana olleesta vaihtoehdosta. Vertailussa oli mukana CRM-järjestelmä Vtiger (sisältää myös projektinhallintatoiminnot, http://www.vtiger.com/), avoimen lähdekoodin projektinhallintatyökalu Collabtive (http://collabtive.o-dyn.de/) sekä suosittu projektipalvelu Basecamp (http://basecamp.com). Tein raportista myös yleisversion muiden aiheesta kiinnostuneiden hyödynnettäväksi. Raportti löytyy alta tähän blogikirjoitukseen upotettuna, sekä VIDICO hankkeen SlideShare-kanavalta (http://www.slideshare.net/VIDICOhanke).

 Projektityökalut raportti 

Codelman valinnasta kiinnostuneille voin paljastaa, että lopulta he eivät valinneetkaan mitään kartoituksen vaihtoehdoista, vaan erään muun järjestelmän, joka tuli kartoituksen aikana vastaan verkkokeskusteluissa. Järjestelmien läpikäynti auttoi kuitenkin selkeyttämään haluttuja toimintoja ja käyttökokemusta, sekä nosti esiin uusia työkaluvaihtoehtoja, joten kartoituksesta oli selkeää hyötyä. Valittuun järjestelmään on oltu tyytyväisiä ja sen käyttöönottoa viedään suunnitelmallisesti, vaiheittain eteenpäin. Pilotissa aloitettu projektikäytäntöjen kehittäminen jatkuu Codelmassa edelleen omatoimisesti, mutta selkeää edistystä saavutettiin jo pilotin aikana.

Projektinhallinnan kehittäminen on hyvä alue yhteisöllisten toimintatapojen käyttöönoton aloittamiseen. Kehittämisessä kannattaa kuitenkin lähteä liikkeelle tavoitellusta toimintamallista ja miettiä työkaluvalinnat sen kautta.

Harri Lakkala, Intosome

Pk-yrityksiä kehittämässä – Katsaus VIDICO-hankkeen kolmeen vuoteen

VIDICO-hanke alkaa olla lopussa ja on aika omasta puolestani tehdä katsaus matkan aikana tehtyyn ja opittuun. Intosome on ollut mukana hankkeen pk-yritysosiossa asiantuntijatahona alusta lähtien, mutta itse olen osallistunut vain osaan piloteista. Pilottien asiantuntijat on valittu yritysten tarpeen mukaan mukaan kilpailutetuista asiantuntijoista tai hankkeen henkilökunnasta.
Hankkeen pääteemana on ollut hiljaisen tiedon tallentaminen toimialueen pk-yrityksissä ja kaikki yrityspilotit ovatkin liittyneet siihen. Toinen tärkeä ja etenkin itseäni kiinnostava aihe on ollut sosiaalisen median työkalujen ja toimintatapojen hyödyntäminen tuon tavoitteen saavuttamiseksi eli miten "some" eli sosiaalinen media voisi auttaa hiljaisen tiedon tuomisessa esiin ja tallentamisessa.

Itse uskon että hiljaisen tiedon tallentamisen ei tulisi olla erillinen aktiviteetti, jota tehdään kun ehditään, vaan oikeasti osa työprosesseja. Tällöin hiljainen tieto tallentuu enemmänkin työn tekemisen sivutuotteena, eikä sitä vain yritetä epätoivoisesti jälkikäteen kirjata ylös. Ihmiset eivät myöskään osaa kertoa mitä kaikkea he tietävät ja osaavat. Esimerkiksi, jos 30 vuotta autoja korjanneelta asentajalta kysyy mitä hän tietää autoista, ei tämä osaa sanoa aiheesta lopulta kovinkaan paljon tai ole kovin innostunut sen kirjaamisesta johonkin järjestelmään. Silti jos häneltä kysyy tietyn vuosimallin Corollan moottorista kuuluvasta sivuäänestä, niin lista todennäköisimmistä syistä tulee kuin apteekin hyllyltä.

Kokeneen työntekijän eläköitymisen tai työpaikan vaihdon myötä yrityksestä myös häviää todella arvokasta tietoa, eikä työntekijän kaikkea osaamistaan pystytä millään taltioimaan ennen poisjääntiä. Perinteiset keinot, kuten esimerkiksi mestari-kisälli -malli, voivat auttaa osaamisen siirtämisessä osaltaan eteenpäin, mutta iso osa hiljaisesta tiedosta katoaa. Kenen tahansa työntekijän työkyky saattaa myös hävitä yllättäen, mikä tarkoittaa että jos hiljaista tietoa ei kerätä jatkuvasti yrityksellä on isoja riskejä toiminnan jatkuvuuden suhteen. Yrityksille olisi siis todella arvokasta saada käyttöönsä työkalut ja toimintatavat, jotka tallentaisivat tietoa nykyistä tehokkaammin ja jotka olisivat osa normaaleja työprosesseja. Uudet yhteisölliset työkalut tarjoavat nyt tähän mahdollisuuden ja osa yrityksistä onkin jo lähtenyt kehittämään toimintaansa tähän suuntaan.

Itse olen esimerkiksi aina työelämässä ollessani ollut ahkera tekemään muistiinpanoja (mm. tapaamisissa ja projekteja suunnittelessani) ja olen täyttänyt oman osuuteni muistikirjoja erilaisilla harakanvarpailla. Vaikka paperimuistikirjat ovatkin mukavia ja tuttuja niiden ongelma on että ne ovat henkilökohtaisia – muut eivät näe muistiinpanojani – sekä se että tieto ei ole digitaalisessa muodossa. Tällöin kokousmuistion kirjoittamiseen menee enemmän aikaa, kun digitaalista pohjaa ei ole, ja se jää helposti tekemättä muiden kiireiden vuoksi.

Itsekin pienyrittäjänä toimiessani arvostan tehokkuutta, joten yritin ensin tehdä muistiinpanoja tekstieditorilla erilaisiin dokumentteihin, mutta siitä ei tullut mitään. Jossain vaiheessa kuitenkin törmäsin uuteen mielenkiintoiseen verkkopalveluun, joka lupasi toimia sähköisenä muistinani. Nyt Evernote (www.evernote.com) onkin korvannut muistikirjani sekä ison pinon keltaisia muistilappuja tietokoneeni vieressä. Paperista muistikirjaa en ole käyttänyt muutamaan vuoteen, enkä enää edes tiedä mihin olen sen laittanut talteen. Evernote on nyt oma sähköinen muistini josta tietoa on helppo etsiä, jonka sisältöjä voi käyttää helposti pohjana jatkotyöstössä ja jonka avulla voin vaivattomasti jakaa muistiinpanoja kollegoideni kanssa.
Muistiinpanojen kirjoittaminen suoraan tietokoneelle on vain yksi pieni muutos, mutta kuitenkin pidemmällä aikajänteellä merkittävä sellainen. Useammalla vastaavalla pienellä muutoksella toimintaa ja tiedon tallentumista voi tehostaa jo selvästi. Muun muassa verkkokokoukset, yhteisölliset laatukäsikirjat ja tehokkaammat viestintäratkaisut ovat osoittautuneet tehokkaiksi keinoiksi yritysten kehittämiseen. Kaikkea ei tietenkään kannata yrittää muuttaa kerralla, vaan edetä askel kerrallaan selkeimpien tarpeiden mukaan.

Mitä VIDICO-piloteissa sitten on tehty? Pilotteihin osallistuneet yritykset ovat olleet hyvin erilaisia, joten myös pilotit ovat olleet hyvin erilaisia. Pilotit voi jakaa esimerkiksi ulkoiseen eli asiakasrajapintaan ja sisäiseen hyödyntämiseen keskittyviin.
Ulkoinen hyödyntäminen

Menossa oleva digitaalinen murros siirtää kaupankäyntiä ja kanssakäyntiä asiakkaiden kanssa yhä enemmän verkkoon. Moni pk-yritys on kiinnostunut hyödyntämään verkkoa, mutta se miten tämä kannattaa tehdä ja mitä se vaatii on vielä pitkälti hämärän peitossa. Verkkokaupparatkaisut, logistiikkapalvelut ja maksutavat ovat vain etäisesti tuttuja, sosiaalisen median hyödyntämisestä ja sisältömarkkinoinnista puhumattakaan.

Kahdessa VIDICO-pilotissa käsiteltiin asiakkaiden tehokkaampaa osallistamissa verkossa ja verkkokaupan avaamisen tai kehittämisen miettiminen oli osana tarkastelua. Jotta piloteissa kerätty tieto saataisiin hyödynnettyä paremmin laadin yrityspilottien pohjalta yleisemmän tietopaketin verkkokauppaan laajentumista suunnittelevalle pienyritykselle. Raportti tarjoaa perustiedot verkkoliiketoiminnasta esimerkiksi tällä hetkellä kivijalkamyymälää pyörittävälle yrittäjälle, joka miettii verkkokaupan avaamista, tai pienyritykselle joka haluaa kehittää verkkokauppaansa. Raportin voi ladata itselleen VIDICO-hankkeen SlideShare-sivulta.
VERKKOKAUPPARAPORTTI

Hankkeen piloteissa verkossa toimimista asiakkaiden kanssa katsottiin laajemmin. Laadin muun muassa konseptin yhteisöllisestä verkkokaupasta ja etsimme osallistavia tapoja viestiä verkossa. Lisäksi yhdessä pilotissa jaettiin tietoa ja osallistettiin asiantuntijoita hyvin perinteisellä alalla wikejä ja verkkovideoita hyödyntämällä.
Sisäinen hyödyntäminen

Suurin osa piloteista keskittyi yritysten sisäisen toiminnan kehittämiseen, mikä on luontevaa kun hanke keskittyi hiljaiseen tietoon. Yleisenä teemana oli kommunikoinnin ja yhteisten sisältöjen tuottamisen tukeminen verkkotyökaluilla, mutta eri yrityksissä aihetta lähestyttiin vaihtelevista näkökulmista.

Työkaluina piloteissa ovat nousseet esille etenkin mikroblogit ja wikit. Kyseiset työkalut ovat termeinä vielä yrityksissä heikosti tunnettuja, mutta toimintatavat ovat tulleet monelle vastaan verkossa. Mikroblogijärjestelmät mahdollistavat lyhyiden päivitysten julkaisemisen, kommentoinnin ja niistä tykkäämisen. Tämä on käytännössä hyvin lähellä Facebookin tilannepäivityksiä, mutta toiminnallisuus on viety yrityskäyttöön. Mikroblogit tukevat hyvin yhteisiä keskusteluja ja soveltuvat esimerkiksi sähköpostien korvaamiseen yrityksen sisällä tai projekteissa, jossa on mukana ihmisiä useasta eri organisaatiosta. Wikien idea on puolestaan tuttu Wikipedian kautta eli ne ovat sivustoja sisältöjen tuottamiseen yhdessä ilman versiointiongelmia sekä mahdollistavat sisällöistä keskustelun. Wikejä voi hyödyntää esimerkiksi suunnittelutyön dokumentoinnissa tai laatukäsikirjan ylläpitämisessä.

Mikroblogeja pilotointiin muutamassa yrityksessä. Hyödynnettyä mikroblogityökalua, Yammeria (www.yammer.com), pidettiin helppokäyttöisenä ja etuja sähköpostiin verrattuna selkeinä. Yrityksissä, joissa on kuitenkin jo paljon viestintätyökaluja, kuten sähköposti, pikaviestit ja nettipuhelut, käytössä uuden ratkaisun käyttötarkoituksen löytäminen ja käytön ylläpitäminen ei ole helppoa. Kuten minkä tahansa uuden työkalun, mikroblogienkin käyttöönotto tarvitsee selkeän tarpeen ja käyttökohteen sekä laajemman toimintakulttuurin muutoksen. Johdon esimerkki ja käytäntöjen sopiminen yhdessä ovat myös tärkeitä.

Wikejä tuotiin käyttöön eräässä pilottiyrityksessä asiakastietojen ja järjestelmien dokumentaation tallentamiseen. Niidenkin käyttöönotto vaatii isoja muutoksia yhteisiin käytäntöihin, mutta toisaalta wikit tarjoavat merkittäviä parannuksia prosesseiden tehokkuuteen ja tiedonkulkuun, kun ne on saatu käyttöön. Wikit voivat myös toimia alustana yrityksen intranetin rakentamiseen.

Toisessa pilottiyrityksessä puolestaan kehittäminen lähti liikkeelle projektinhallinnan haasteista. Pilotissa selvitettiin ja dokumentoitiin projektinhallintaan liittyvät tarpeet, etsittiin yrityksen tarpeisiin soveltuvaa projektinhallintatyökalua ja kehitettiin yhdessä projektikäytäntöjä. Yrityksen koko henkilöstö osallistettiin kehittämiseen ja päätökset valittavasta järjestelmästä ja muutoksista tehtiin yhteisesti. Henkilöstön osallistaminen auttoi toimintatapojen muuttamisessa, eikä erillistä viestintää muutoksista tarvittu. Pilottia varten läpikäydyistä projektinhallintaratkaisuista tullaan jakamaan tietoa laajemmin vielä erillisen blogikirjoituksen ja raportin muodossa.
Yhteenveto

Pilottien kautta on kehitetty laajempaa yhteisöllistä toimintamallia pk-yrityksille. Yhteisöllisen toimintamallin käyttöönotolla suomalaisten yritysten kilpailukykyä voisi parantaa merkittävästi ja toimintamallit eivät ole pelkästään IT-yritysten vaan kaikkien hyödynnettävissä. Isommilla yrityksillä on varaa kehittämiseen omalla kustannuksellaan, mutta pienyrityksille julkisesti tuetut hankkeet ovat tärkeitä, joten toivottavasti VIDICOn kaltaisia hankkeita nähdään tulevaisuudessakin.

Näin konsultin näkökulmasta VIDICO-hanke on ollut hyvin kiinnostava ja antoisa työmaa. Pilotit on suunniteltu ja toteutettu yritysten tarpeista lähtien ja niissä on ollut hyvin monipuolista tekemistä – mm. tiedonhakua, suunnittelua, kouluttamista ja fasilitointia. Olen päässyt tutustumaan hienoihin suomalaisiin yrityksiin ja kehittämään myös omaa osaamistani. Kiitos omasta puolestani hankkeeseen osallistuneille yrityksille sekä Innoparkilta hankkeeseen osallistuneille ihmisille!

kirjoittajana Harri Lakkala Intosome

Harri Lakkala toimii hiljaisen tiedon konsulttina VIDICO - Osaaminen näkyväksi digitaalisilla sisällöillä (Visible Digital Competence) -hankkeessa.

Sähköisten palvelujen kehittämisen toimintamallin ja käsikirjan julkaisutilaisuus 16.4.2013 Innoparkissa Hämeenlinnassa

Sähköisten palvelujen kehittämisen toimintamalli ja sen käyttöä opastava käsikirja on tehty auttamaan kuntaorganisaatioita palvelujen sähköistämisprosessin laadukkaassa toteutuksessa. Toimintamallin ovat laatineet yhteistyössä Hämeenlinnan kaupunki, Innopark Programmes Oy sekä Tieto Oyj/Public Services osana VIDICO-hanketta.

VIDICO-hankkeen Hämeenlinnan kaupungin palveluprosessien sähköistämistä edistäneen kehitystyön osana syntynyt Sähköisten palvelujen kehittämisen toimintamalli ja käsikirja julkaistaan virallisesti Innoparkissa Hämeenlinnassa tiistaina 16.4.2013 järjestettävässä tilaisuudessa. Tuolloin kuullaan Hämeenlinnan kaupungin kokemuksia sähköisten palvelujen kehitystyöstä sekä saadaan opastusta toimintamallin ja käsikirjan käyttöön.. 

Tule hakemaan uusia eväitä kehittämistyöhön!

OHJELMA:

14.00-14.20    Hämeenlinnan kaupungin puheenvuoro
                          tietohallintojohtaja Riku Moisio

14.20-14.30    Innoparkin puheenvuoro
                          toimitusjohtaja Mikko Koivulehto

14.30-15.00    TietoOyj:n puheenvuoro: Sähköisten palvelujen 
                          kehittämisen toimintamallin ja käsikirjan esittely,
                          Tiia Liffländer, Principal Business Consultant

15.00-15.30    Keskustelua ja kysymyksiä


Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Teknologiakeskus Innoparkissa, Vankanlähde 7, Hämeenlinna.  Ilmoittautumiset tilaisuuteen pe 12.4.2013 mennessä osoitteeseen http://bit.ly/Malli

TERVETULOA!

VIDICO-pilotit, Osa 3: Osaamisen tallentamista Eleknossa ja oppimisalustaa Haabiossa

Wiki ratkaisuna osaamisen tallentamiseen: Case Elekno

Elekno Oy on Piispanristissä toimiva elektroniikan sopimustoimittaja, jonka liiketoiminnan tärkein tehtävä on tarjota asiakkailleen luotettavia, toimitusvarmoja ja kokonaisvaltaisia elektroniikka-alan palvelukokonaisuuksia. Palvelukokonaisuudet sisältävät suunnittelun ja tuotekehityksen, valmistuksen ja varaosahuollon kokonaisuudessaan.

Eleknon pilotissa lähdettiin tekemään erittäin perinpohjaista määritelmää wikiratkaisun hankintaan.  Pilotissa konsultoitiin wiki-sovelluksen hankintaa ja käyttöönottoa nopeasti kasvavassa organisaatiossa, jossa tarvitaan tehokkaita keinoja tietämyksen levittämiseen uusille työntekijöille.

Wiki otettiin käyttöön Eleknossa ja sillä on saavutettu merkittäviä tuloksia osaamisen tallentamisessa. Eleknon laatupäällikkö Janne Mäkilä sanoi ”Wikistä on ollut järjettömän paljon hyötyä.” Tämä kuvastaa hyvin sitä, että projektin alussa ei vielä nähty kaikkia saavutettavia hyötyjä, joita saadaan pitkään pilotin päätyttyäkin.

Wiki-oppimisalustana: Case Haabio

Haabio on hattulalainen vuonna 2009 perustettu yhtiö.  Haabio tarjoaa mm GLP, GCP, GMP ja ISO13485 konsultaatiota ja koulutusta bioalan yrityksille.

VIDICOn Haabio -pilotti testasi wikialustan soveltuvuutta tietämyksen siirrossa ja oppimisympäristönä vuoden ajan alkaen maaliskuusta 2010. Wikissä pyrittiin oppimisympäristöön, joka tukee ja motivoi oppimista, sekä lisää yhteisöllisen oppimisen kautta hiljaisen tiedon siirtymistä. Pilotissa kehitettiin toimintaympäristön dokumentointia sekä pyrittiin joukkoälyttämään ja näin syventämään oppimiskokemusta.

Haabion toteuttama koulutustoiminta on ollut suunniteltua vähäisempää pienentyneen kysynnän takia. Toteutuneissa koulutuksissa wikialustaa on käytetty. Haabiossa pohditaan, miten wikialustaa voisi hyödyntää jatkossa muussakin toiminnassa kuin tietopankkina ja oppimisalustana.

VIDICO-pilotit, Osa 2: Sähköisiä työkaluja Linnan Pyöräverstaalla sekä etäyhteyksiä ja tiedonhallintaa Condens Heat Recovery Oy:ssä

Sähköiset työkalut aloittavassa yrityksessä: Case Linnan pyöräverstas

Linnan Pyöräverstas Oy aloitti toiminnan Hämeenlinnassa marraskuussa 2010. Pyöräverstas on yhdistetty myymälä ja kahvila, sekä tarjoaa mm. pyörien vuokraus- ja huoltopalveluita. Linnan Pyöräverstas myy uusia ja käytettyjä pyöriä, mopoja ja varaosia. Palveluihin kuuluvat pyörien huollot ja korjaukset, noutopalvelu, talvisäilytys- ja huoltopaketit, talvirenkaiden vaihdot ja pyörien vuokraus.

Linnan pyöräverstaan pilotissa haettiin hiljaisen tiedon ratkaisuja asiakastietojen hallintaan, perehdyttämisen tueksi sekä laadun parantamiseksi sähköisillä työkaluilla. Pilotointi aloitettiin prosessien kuvauksilla, joista johdettiin pilotin teemat: oman työn ohjaus, ajankäytön seuranta, työn suunnittelu, asiakashistoria ja asiakastiedot. Asiakastiedon käsittelyn sujuvuus, flow, nousi merkittäväksi tekijäksi kuvattaessa yrityksessä siirtyvää tietämystä.

Linnan pyöräverstaan pilotissa oli tarkoitus tallentaa oppimisympäristöön tietoa tuotteista, asiakkaista, yhteistyökumppaneista ja mielenkiintoisista uusista kokemuksista, palveluista ja muista uusista ideoista. Tämän tarkoituksena oli auttaa yritystä parantamaan palvelun laatua sekä löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Pilotin aikana pohdittiin myös, mitä hiljaista tietoa asiakassuhteesta olisi tallennettava, jotta palvelu tuotettaisiin asiakkaalle entistä laadukkaammin. Oppimisympäristön avulla liiketoimintaansa aloitellut yritys on pystynyt lähes toimintansa alusta asti dokumentoimaan organisaationsa osaamista sekä jakamaan tietoa hallituin ja strukturoiduin menetelmin. 

Etäyhteydet ja tiedonhallinta: Case Condens Heat Recovery Oy

Condens Heat Recovery Oy toimii energia- ja ympäristöaloilla ja sen tuotteet ovat kaasun lämmön talteenotto- ja puhdistuslaitteet sekä niihin liittyvät vedenkäsittelylaitteet.  Toimipisteitä yrityksellä on Hämeenlinnassa ja Porissa.

Condensin pilotissa siirrettiin tietämystä digitaalisesti äänen välityksellä eri toimipisteiden välillä. Pilotissa on käytetty IP-pohjaisia konferenssipuheluita ja dokumenttien jakamista kahden toimipisteen välillä. Hämeenlinnan ja Porin toimipisteiden välillä haettiin asiantuntijoiden avulla parannettua ratkaisua. Lähtökohtana oli aluksi videoneuvottelu, joka vaihtui suunnitteluvaiheen jälkeen konferenssipuheluihin ja tiedostojen jakamiseen. Skaalautuvuus myös ulkomaisiin kontakteihin katsottiin eduksi vientiponnisteluja tehtäessä.

Condens Heat Recoveryn pilottia jatkettiin dokumenttien hallinnan kehittämisellä. Prosessien tarkastelun ja toimintamallien hiomisen seurauksena yrityksessä työskentelevien tietämys on tallentunut paremmin digitaaliseen muotoon ja on nyt helpommin löydettävissä kuin aikaisemmin.

VIDICO-pilotit, Osa1: Kosketusnäyttöjä Mansikkapuistossa ja osaamisen hallintaa Opiferumissa

Case Mansikkapuisto: Kosketusnäyttö ja osaamisen tekeminen näkyväksi

Mansikkapuisto Oy on moniammatillinen ja kokenut lastensuojelun erityisosaaja Hämeenlinnassa. Yrityksen arvoina ovat lapsi- ja nuorikeskeisyys, aito välittäminen, sitoutuminen ja vastuu, ammatillisuus ja yhteisöllisyys. Vuonna 1996 perustetun yrityksen pääpalveluja ovat lastensuojelun ennaltaehkäisevät avopalvelut, laitoshoidon ydinpalvelut sekä jälkihuollon palvelut. Asiakkuutta käsitellään Mansikkapuistossa moniulotteisesti; palvelujen asiakkaina nähdään kuntien tilaajat, palvelujen käyttäjät ja heidän perheensä.

Pilotissa saatiin tuloksia mm. wikin hyödyntämisestä yhteisökasvatuksessa, joka on ammatillista huippuosaamisaluetta Mansikkapuistossa. Mansikkapuiston pilotissa käynnistettiin toinen osa, jossa pyritään kehittämään verkkopalvelua, jossa osaaminen tuodaan paremmin näkyväksi. Verkkopalvelua lähestytään käyttäjälähtöisesti ja sinne pyritään tuottamaan entistä parempaa digitaalista sisältöä. Pilotissa pyrittiin nostamaan myös henkilöstön valmiuksia välittää osaamista digitaalisilla sisällöillä.


Mansikkapuiston VIDICO-pilotissa henkilöstön osaamista tehtiin näkyväksi selainkäyttöisellä wikillä, jonka käyttöliittymä pyörii yrityksessä kosketusnäytön kautta. Kosketusnäytöllä pyrittiin madaltamaan käyttökynnystä. Hoiva-alalla on havaittavissa vastustusta tietotekniikan ja hoitotyön ulkopuolelle jäävien toimenpiteiden tekemiseen. Pilotissa kiinnitettiin erityistä huomiota näiden raja-aitojen murtamiseen hiljaisen tiedon tallentamiseksi.

Case Opiferum: Wiki osaamisen hallinnan apuna

Opiferum on hämeenlinnalainen vuonna 2003 perustettu verkkopalveluihin erikoistunut ohjelmointitalo. Opiferumissa tehdään web-pohjaisia ratkaisuja sekä koodausta, ja tarjotaan web-hotellipalvelua.

Tavoitteena Opiferumin VIDICO-pilotissa oli saada projektikohtaista tietämystä tallennettua yrityksen tietovarannoksi. Tietovaranto toimisi myös työntekijöiden tukena työn teolle. Opiferumin pilotti toteutettiin MediaWikillä.

Pilotissa testattiin kokouskäytäntöjä ja projektimuistioiden työstämistä wiki -sovellusten avulla. Pilotissa haettiin tiedon levittämisen nopeutumista työyhteisössä. Tiedon nopea leviäminen paransi työntekijöiden mahdollisuuksia hahmottaa oman työnsä kannalta tärkeitä asioita ja auttoi myös yrityksen johtoa päätöksentekoprosessissa. Pyrkimyksenä oli oppiva työympäristö, joka tukee oppimista ja motivoi siihen. Työyhteisö, joka tuntee omat osaamisalueensa, kykenee pitämään yllä jatkuvaa, uutta osaamista synnyttävää oppimista.

Pilotissa kehitettiin toimintaympäristön dokumentointia. Tietoa pyrittiin tallentamaan laadukkaammin mm. asiakkaista, yhteistyökumppaneista, kilpailijoista, mielenkiintoisista uusista tekniikoista tai palveluista. Tällä parannettiin palvelun laatua sekä pyrittiin löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Pilotin aikana pohdittiin, mitä tietoa asiakassuhteesta olisi tallennettava, jotta palvelu tuotettaisiin entistä laadukkaammin. Todettiin, että on tärkeää olla kiinnostunut myös omasta toiminnasta, ja kerätä siitä jatkuvasti palautetta samalla sitä myös analysoiden. Pilotin yhtenä tavoitteena oli saada yrityksen sisällä syntyviä ideoita paremmin esille.

PAPERISTA BITTIIN - Houkuttelu uuteen toimintakulttuuriin -seminaari 10.4.2013 Finlandia-talolla

Osaamista on tehty näkyväksi digitaalisilla sisällöillä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. 

Tule mukaan kuulemaan VIDICO -hankkeen kehitystyön tuloksista!

• Tekemisen 2-sormijärjestelmästä 10-sormijärjestelmään, kansanedustaja Mikael Jungner

• Kuntalaisten sähköiset palvelut, tietohallintojohtaja Riku Moisio, Hämeenlinnan kaupunki

• Digital Campus – hyppy uuteen toimintamalliin, Kalle Räihä, HAAGA-HELIA & Aki Antman, Sulava

• Luova tulevaisuustila merkitysyhteiskunnan ja ubiikkioppimisen airueena, Professori Sirkka Heinonen ja projektitutkija Juho Ruotsalainen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

• Pk-yritysten loikka digiaikaan, Virpi Messman, Innopark Programmes Oy

Seminaari on maksuton.

Ilmoittaudu 3.4. mennessä http://bit.ly/VIDICO2013

Tilaisuuden ohjelman ja kutsun löydät täältä.

* * *

OHJELMA:

11.30   Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu

12.00   Avajaissanat, seminaarin puheenjohtaja Lis-Marie Enroth-Niemi, johtaja, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu ja projekti-koordinaattori Hanna Willner, Innopark Programmes Oy

12.10   Tekemisen 2-sormijärjestelmästä 10-sormijärjestelmään, kansanedustaja Mikael Jungner

12.55   Kuntalaisten sähköiset palvelut, tietohallintojohtaja Riku Moisio, Hämeenlinnan kaupunki

13.20   Digital Campus – hyppy uuteen toimintamalliin, lehtori Kalle Räihä, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu ja toimitusjohtaja Aki Antman, Sulava

13.45   Virkistys- ja kahvitauko

14.10   Rajapinnat ylittävällä yhteistyöllä uusia ideoita osaamisen hallintaan, Tohtori Pekka Tuttava, Näennäisyyden instituutti - Global Innovativ, Toijala

 14.40   Luova tulevaisuustila merkitys-yhteiskunnan ja ubiikkioppimisen airueena, Professori Sirkka Heinonen ja projektitutkija Juho Ruotsalainen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

15.20   Pk-yritysten loikka digiaikaan, projektipäällikkö Virpi Messman, Innopark Programmes Oy

15.50   Päätössanat, puheenjohtaja Lis-Marie Enroth-Niemi

16.00   Seminaari päättyy

Tilaisuus järjestetään Finlandia-talossa Helsingissä (Mannerheimintie 13 e), B-salissa.

Videokuvaa ja liikkuvia osia

VIDICO-hankkeessa on tammikuu 2013 mennyt vauhdilla erilaisten raportointien parissa. Näin hankkeen lähetessä loppuaan sitä alkaa käymään läpi hankeaineistoa loppuseminaaria ja -raporttia varten. Siinä viimeistäänkin huomasi hyvin sen, kuinka paljon muutosta VIDICO on saanut aikaan eri organisaatioissa osaamisen digitalisointiin keskittyneillä kehitystoimilla. Olemme vaikuttaneet toimintatapoihin monella eri tasolla. Olemme muuttaneet pilottiyritysten työtapoja, vaikuttaneet Porvoo Campuksen opiskelijoiden oppimisprosesseihin sekä muuttaneet tapaa, jolla hämeenlinnalaiset voivat antaa palautetta kaupungille sen palveluprosesseista tai vaikkapa rikkinäisestä katuvalosta.

Nyt kun vielä viimeisten keskeneräisten pilottieprojektien toimia päätellään ja kerätään yhteen sitä kokemusta ja osaamista, hiljaista tietoa, mitä hankkeen aikana on syntynyt, miettii väkisinkin sitä, mitä tästä jää jälkeen. Paljon on tehty ja hankkeen tulokset näkyvät konkreettisesti useimmiten rakenteiden ja toimintoprosessien kehittymisinä. Mappirivistöä tarkastellessa huomaa myös sen, että tulosten lisäksi saimme aikaan EU-hankkeiden byrokratian ansiosta myös melkoisen määrän paperia. Jotta VIDICOn tulokset jäisivät elämään myös hankkeen päättymisen jälkeen muuallakin kuin mappiarkistossa kellarin uumenissa, olemme päättäneet käyttää osaamisen siirtämisessä apuna hankkeen teeman mukaisesti digitaalisia ratkaisuita. Sitten nähdään, osaammeko me itse tehdä omaa osaamistamme näkyväksi digitaalisilla sisällöillä. Teetämme muutamia lyhyitä videoita, joissa annamme muutosprosessien kohteina olleille puheenvuoron. He saavat itse kertoa, mitä muutosta on tapahtunut ja miten se on vaikuttanut. Näiden videoiden avulla saadut kokemukset ja hyvät käytännöt jäävät toivottavasti elämään.

Videoiden ohella käytämme tulosten julkaisemisessa toki myös perinteisempiä keinoja, kuten seminaareja sekä julkaisuja. Hankkeen tuloksia esittelevää julkaisua työstäessä tulee väkisinkin käytyä läpi se aineisto, mitä hankkeessa on kerätty ja analysoitua tuotoksia. Tämä käy hyvästä harjoituksesta sekä videoiden käiskirjoituksen suunnittelulle sekä myös loppuseminaarin suunnittelulle.

Tärkein tapa viestiä VIDICOn tuloksista on kuitenkin oma, koko hankkeen yhteinen loppuseminaari 10.4.2013 Helsingissä. Siellä me VIDICO-toimijat kokoonnumme yhteen kertomaan hankkeen aikana saavutetuista tuloksista sekä jakamaan oppimaamme videoiden, kirjallisten julkaisujen sekä sanallisen kerronnan avulla. Neljän osahankkeen toimijoiden aikataulujen, tavoitteiden ja sovittamisessa yhteen tuntuu välillä olevan liikaa liikkuvia osia. Tilaisuuden järjestelyt ovat jo onneksi aivan loppusuoralla ja julkaisemme tilaisuuden kutsun ja ohjelman lähiaikoina - digitaalisessa muodossa, tietysti!


kirjoittajana
Hanna Willner
projektikoordinaattori
Innopark Programmes oy

Joulutervehdys

VIDICO kohti loppuhuipennusta!

Joulu ja vuodenvaihde lähenevät vauhdilla ja yhdessä hujauksessa ollaankin kohta jo vuoden 2013 puolella. VIDICO-hankkeen syksyllä 2009 alkanut työ osaamisen näkyväksi tekemisessä alkaa vähitellen olla lopuillaan. Hanke päättyy huhtikuun 2013 loppuun. Nyt kerätään kasaan hankkeen aikana kertyneitä oppeja ja kokemuksia sekä päätellään viimeisiä keskeneräisiä prosesseja.

VIDICO huipentuu Helsingissä järjestettävään loppuseminaariin 10.4.2013. Tuolloin esitellään se, mitä kaikkea hankkeessa on saatu aikaan vuosien varrella Haaga-Heliassa, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa ja Innoparkissa. Loppuseminaarissa käydään läpi Luova Tulevaisuustila –osahankkeen satoa ja tutustutaan tulevaisuusikkunaan sekä kerrotaan pk-yritysten kokemuksista hiljaisen tiedon yrityspiloteissa. Tietysti myös esitellään Hämeenlinnan kaupungin palveluprosessien sähköistämistä ja niiden myötä syntynyttä palveluiden sähköistämisen käsikirjaa sekä hankkeen avulla kehitettyä LeaP – Learning and Projects –järjestelmää, joka on otettu Haaga-Heliassa käyttöön projektimuotoisen oppimisen tukena osaamisen jakamisessa sekä yritysyhteistyön edistämisessä. Loppuseminaarissa on luvassa paljon mielenkiintoista asiaa sekä hyviä puheenvuoroja.

Paljon on mahtunut erilaisia ihmisiä ja asioita VIDICO-hankkeessa matkan varrelle. Aikaa on käytetty jonkin verran siihen, että on kilpailutettu, raportoitu ja täytelty erilaisia pakollisia, mutta merkityksettömiltä tuntuvia lippulappuja. Eniten aikaa on käytetty onneksi juuri siihen mihin pitikin: osaamisen näkyväksi tekemiseen, digitalisoimiseen ja jakamiseen sekä ennen kaikkea toimintatapamuutosten käynnistämiseen niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Hankkeessa on saatu aikaan aidosti hyviä tuloksia.

Pääosin hommat VIDICO-hankkeessa ovat sujuneet mallikelpoisesti. Mutta myönnetään, että aina kaikki ei ole mennyt ”ihan niin kuin Strömsöössä”. Tehdyt suunnitelmat ovat menneet välillä uusiksi, kun pilottiprojekteissa on todettu, että tehdyt kokeilut eivät ole syystä tai toisesta toimineet. Järjestelmien kehittämisen kanssa on tullut aikatauluongelmia ja tietotekniikan kanssa kun pelataan, niin ainahan laitteet eivät toimi niin kuin pitäisi ja silloin kuin pitäisi. Ja kilpailuttaminenkin on aiheuttanut välillä harmaita hiuksia. Mutta kaikesta on selvitty, mokista ja ongelmista on otettu opiksi.

Välillä on vuodatettu verta, hikeä ja kyyneleitä maksatushakemuspapereihin, ihan kirjaimellisestikin. Mutta myös naurua on riittänyt. Projektikoordinaattorina olen oppinut, että työnkuvaani kuuluu ihan kaikki kolmemetrisen pehmolohikäärmeen kantamisesta sovittelijan roolin kautta aina kahden järjestelmän arkkitehtuurin yhteensovittamiseen. Kahta samanlaista päivää ei ole ollut, ja hyvä niin. Tämä on ollut opettavainen matka niin minulle kuin varmasti myös kaikille muille VIDICOlaisille. Toivottavasti saamme jakaa hankkeen aikana kertyneen osaamisemme kanssasi. Tilaisuuden yksityiskohdat varmistuvat myöhemmin, mutta voit ennakkoilmoittautua jo nyt ja varata itsellesi paikan maksuttomasta loppuseminaaristamme täältä.


Tervetuloa mukaan!



kirjoittajana Hanna Willner
projektikoordinaattori, VIDICO-hanke
Innopark Programmes Oy

Osaaminen näkyväksi digitaalisilla sisällöillä

VIDICOn avulla on Innoparkissa tarjottu pk-yrityksille uusia eväitä toimintojen kehittämiseen ja liiketoiminnan kasvuun sekä ratkottu Hämeenlinnan kaupungin palveluiden sähköistämistarpeita. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Porvoon yksikön käyttöön on kehitetty sähköinen palvelualusta tehostamaan projektimuotoista opiskelua ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus on testannut fyysiseen tilaan liitettyjen digitaalisten elementtien hyödyntämistä tulevaisuuden tutkimuksessa sekä tehnyt työelämän osaamistarpeiden ennakointia.

 

Ylimaakunnallista yhteistyötä ja innovaatioareenoita

VIDICO-hankkeessa Innopark Programmes Oy Hämeenlinnasta, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun Porvoon yksikkö ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ovat yhdistäneet voimansa ja pureutuneet osaamisen näkyväksi tekemiseen ja tietämyksen digitalisointiin EAKR-rahoituksen tuella. Ylimaakunnallista yhteistyötä hankkeessa tehdään mm. innovaatioareena-tapahtumien kautta, joissa asian ääreen kokoontuvat kohderyhmien edustajat, yhteistyökumppanit sekä tietysti VIDICO-hankkeen toimijat. Innovaatioareenoissa on tähän mennessä työstetty eteenpäin Hiljaisen tiedon teemaa Hämeenlinnassa syksyllä 2010, Luovan länsirannan digitaalista lähiviestintää Porvoossa ja kuntalaisvaikuttamista Hämeenlinnassa keväällä 2011 sekä yhdessä luotavaa tulevaisuutta Helsingissä joulukuussa 2011. Hankkeen loppuseminaari järjestetään keväällä 2013.

  

Kuntalaisvaikuttamisen innovaatioareenatapahtumassa Hämeenlinnan Raatihuoneella työstettiin hämeenlinnalaista vaikuttamisen mallia nyt ja tulevaisuudessa.



Esimerkkinä ylimaakunnallisesta yhteistyöstä ja osaamisen siirtämisestä toimijalta toiselle voidaan myös mainita Luova Tulevaisuustila –osahankkeen pilotti Hämeenlinnassa Innoparkin tiloissa.”Eri toimijoilla on ollut hyvin erilainen tulokulma yhteiseen teemaamme, mikä on rikastuttanut toimintaa”, kertoo projektikoordinaattori Hanna Willner Innopark Programmes Oy:stä. ”Osaamisen näkyväksi tekemisen ja digitalisoinnin merkitys korostuu entisestään tulevaisuudessa, joten hankkeen tuloksille on varmasti kysyntää”, Hanna Willner jatkaa.

Pk-yritykset siirtyvät digiaikaan

VIDICO-hankkeen avulla Innopark on kehittänyt hiljaisen tiedon ja osaamisen siirtämistä 15:ssa eteläsuomalaisessa pk-yrityksessä, joissa on pilotoitu yrityslähtöisten tarpeiden mukaan niin yhteisöllisen osaamisen kerryttämistä, wikien käyttöönottoa, videoperehdytysjärjestelmää kuin osaamisen siirtämistä mobiililaitteiden avullakin. Esimerkiksi rakennusliike TL Sippolalle toteutetussa pilotissa siirrettiin Trendikoteja valmistavan rakennusliikkeen työmaat reaaliaikaiseen tiedonsiirtoon ja mobiiliaikaan liittämällä työmaavastaavat tablet-laitteiden kautta yrityksen intranet-järjestelmään. Tällä tavoin on saatu aikaan merkittävää toimintojen tehostumista, ajokilometrien vähenemistä sekä työvoiman tehokkaampaa hyödyntämistä. ”Pk-yrityksiltä saadun palautteen perusteella he ovat hyötyneet piloteista usein jopa ennakoitua enemmän.” kertoo projektipäällikkö Virpi Messman Innopark Programmes Oy:stä. ”Monesti osaamisen digitalisointipilotin kautta yritys on lähtenyt uudelleen arvioimaan muitakin prosessejaan ja tehostamaan toimintaansa laajemminkin.” Virpi Messman jatkaa. ”Pk-yrityksissä toteutetut pilottiratkaisut eivät ole vaatineet kalliita investointeja, vaan lähinnä kyse on ollut uusien toimintatapojen käyttöönotosta, edullisten sovellusten yhteensovittamisesta sekä tiedonkulun optimoinnista yrityksessä.”



Trendikodin työmaamestari Pekka Linnanmäki tutkii tablet-laitteen avulla intranetistä työmaan rakennesuunnitelmia.



Hämeenlinnan kaupungille uusia sähköisiä palveluita

Innopark on pilotoinut Hämeenlinnan kaupungille uutta kuntalaisvaikuttamisen kanavaa, joka mahdollistaa avoimemman vuorovaikutuksen kaupungin ja kuntalaisen välillä. Sähköisen palautekanavan kautta kuntalaisella on mahdollisuus antaa palautetta sekä myös seurata palautteensa käsittelyn etenemistä. Palautetta käytetään hyväksi Hämeenlinnan kaupungin asiakaslähtöisyyden kehittämisessä ja tulevien palveluiden suunnittelussa. Lisäksi VIDICOssa on ratkottu Hämeenlinnan kaupungin palveluiden sähköistämistarpeita esiselvitysten kautta ja pilotoimalla rakennusvalvonnan prosessien uudistamista sähköisen käyttöarkiston ja prosessimallinnusten avulla.

HAAGA-HELIA loi Digital Campuksen

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun Porvoon yksikössä toteutetaan VIDICO-hankkeen Digital Campus –osaprojektia. Porvoo Campuksen käyttöön on luotu HAAGA-HELIAssa sähköistä palvelualustaa, jonka tavoitteena on tukea projektimuotoista opetusta tiivistäen yritysten ja opiskelijoiden yhteistyötä sekä parantaen toimijoiden välistä kommunikaatiota. Kehitettävän LeaP (Learning and Projects) -alustan testausvaihe on lopuillaan ja järjestelmän käyttöönotto Porvoossa on alkanut. ”LeaP mahdollistaa entistä tiiviimmän yhteistyön yritysten kanssa”, kertoo projektipäällikkö Kitte Marttinen HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulusta. ”Projektimuotoinen oppiminen antaa opiskelijoille kosketuksen yritysmaailman oikeisiin ongelmanratkaisutilanteisiin jo opiskeluaikana ja LeaPin avulla opiskelijoiden osaaminen saadaan digitaalisia sisältöjä hyödyntäen monipuolisemmin esille”, Kitte Marttinen jatkaa.

Tulevaisuuden tutkimuskeskus testasi Luovaa Tulevaisuustila –konseptia

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa on toteutettu osana VIDICO-hanketta Luova TulevaisuusTila -osahanke professori Sirkka Heinosen johdolla. Luova tulevaisuustila –konseptin ideana on luoda fyysinen tila, joka tukee käyttäjien luovuusajattelua ja toisaalta samanaikaisesti myös tulevaisuusajattelua. Luova Tulevaisuustila -pilotteja on toteutettu Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen toimesta Helsingin kaupungin Lasipalatsin kirjastossa syksyllä 2009 sekä Hämeenlinnassa Teknologiakeskus Innoparkin ja Hämeen ammattikorkeakoulun tiloissa keväällä 2011. Rakennetuissa pilottitiloissa on järjestetty erityisiä tulevaisuusklinikka-sessioita, joiden avulla on pyritty analysoimaan ja kehittämään testattavaa konseptia.



VIDICO - Osaaminen näkyväksi digitaalisilla sisällöillä (Visible Digital Competence) –hanke(A31003) on Päijät-Hämeen liiton Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikön kautta rahoitettu EAKR-rahoitteinen ylimaakunnallinen teemahanke, jonka yhdessä toteuttavat Innopark Programmes Oy, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Porvoon yksikkö sekä Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Hankkeen koordinaattorina toimii Hämeenlinnassa toimiva Innopark Programmes Oy

 

Artikkeli julkaistu Rakennerahastojen uutiskirjeessä 10/12

Teksti: Hanna Willner
Kuvat: Trendikoti ja VIDICO-hanke

PK-yrityksissä siirrytään mobiiliaikaan

Tablettitietokone on lyhyessä ajassa osoittanut käyttökelpoisuutensa rakennustyömaiden viestintävälineenä. Trendikoteja rakentavassa TL Sippolassa pilotoidaan VIDICO-hankkeen avulla hajallaan sijaitsevien työmaiden ja toimiston välisen mobiilin tiedonkulun toimivuutta tablet-laitteiden avulla. “Ei tästä laitteesta helpolla luovu”, yrittäjä Mikko Kautto sanoo kokemustensa perusteella.

VIDICOn Hiljainen tieto pk-yrityksissä -osakokonaisuudessa on toteutettu yhteensä 15 pilottia eri toimialojen pk-yrityksille. Piloteissa on havaittu, että mukana olevat yritykset ovat alkaneet osaamisen jakamisen ohella myös pohtia toimintamalliensa uudistamista ja kehittämistä laajemminkin.

Tabletti auttaa rakennusfirman tiedonkulkua

Trendikodin rakennustyömaat tarvitsevat mobiilisti toimivaa työnjohtamista ja ohjaamista, jotta työt etenisivät aikataulussa. “Tarkoituksena on vähentää virheitä ja turhaa sähläystä sekä luoda työyhteisöön hyvä ilmapiiri. Siksi tablet-laitteita alkoivat käyttää yrityksen työmaavastaavat, jotta heillä on käytettävissään uusin tieto ja mahdollisuus tarvittaessa esimerkiksi tarkistaa työmaapiirustuksia.”

Työmaaolosuhteet luovat omat haasteensa tietotekniikan hyödyntämiselle. “Ei tablettia voi viedä kaikkein likaisimpiin paikkoihin, mutta autossa tai taukopaikassa sen selailu onnistuu.”



Kunpa tietäisi kiperässä tilanteessa, kuka osaisi ratkaista ongelman! Mobiilisti saatava tieto intranetistä auttaa Trendikodin työmaalla, jossa Obaid Ahmadyar (vas.), työmaamestari Pekka Linnanmäki ja Juho Kokkoniemi yhdessä suunnittelevat seuraavia töitä.



Paperit ja ajokilometrit vähenevät

Jo kolmessa kuukaudessa on huomattu sekä paperimäärien että turhien ajojen vähentyneen. Nyt ongelmiin voidaan etsiä ratkaisua suoraan työmaalla mobiililaitteen avulla. Myös intranetin päivityksistä vastaava suunnittelija saa vähemmän kyselyjä, koska hän voi syöttää järjestelmään tiedot ja tarkennukset heti, jotta ne ovat työmaalla käytettävissä.

Tekevälle sattuu, sanotaan. Toistaiseksi rakennusliikkeen pilotissa ovat sattumukset olleet vaarattomia ja tyyliltään sellaisia, että koti- ja lomakuvia on ehtinyt mennä jakoon kuvavirtaan. “Oikeastaan niillä on saatu lämminhenkistä yhteisöllisyyttä aikaan”, Kautto huomauttaa.

Toteutettu pilotti on onnistunut jopa ennakko-odotuksia paremmin ja rakennusliike aikookin jatkaa uusien välineiden ja toimintatapojen käyttöä myös pilotin päättymisen jälkeen.

Pilotti osa VIDICO-hanketta

Trendikodin tablettilaitteiden pilottiprojekti on toteutettu osana Innopark Programmesin koordinoimaa VIDICO-hanketta. Se etsii toimintamalleja, tuotteita ja menetelmiä, joiden avulla eri toimijoiden osaaminen tulee näkyväksi ja hyödynnettäväksi tehokkaasti ja laadukkaasti. VIDICO-hankkeen toimijat ovat auttaneet toimintojen digitalisoimisessa ja osaamisen näkyväksi tekemisessä niin julkista kuin yksityistäkin sektoria Etelä-Suomen alueella.

Teksti: Oili Salminen
Kuva: Trendikoti
Artikkeli julkaistu SeOppi-lehdessä 2/2012

VIDICO työstää Hämeenlinnan kaupungille käsikirjan ja mallin sähköisten palveluiden käyttöönotosta

Osana VIDICO-hanketta Innopark Programmes Oy kehittää Hämeenlinnan kaupungin sähköisiä palveluita. Loppuvuoden 2012 aikana VIDICOn sähköisten palveluiden kokonaisuudessa on tapahtunut paljon. Eri toimialojen kehittämishaluiset työntekijät ovat innostuneina työstäneet Hämeenlinnan kaupungille käsikirjaa ja mallia yhdessä Tieto Oyjn asiantuntijoiden kanssa. Mukana ovat olleet vammaispalveluiden, terveyspalveluiden, toimeentulotuen, rakennusvalvonnan ja kehittämispalveluiden työntekijöitä.

Tavoitteena on tehdä Hämeenlinnan kaupungille ja muille seutuyhteisön toimijoille yleinen toimintamalli sähköisten palvelujen kehittämisen tukemiseksi. Toimintamalli käsittelee mm. seuraavia aihealueita: sähköisten palvelujen potentiaalin arvioiminen, kypsyysmallin hyödyntäminen, asiakaslähtöisyys, palvelumuotoilu, työprosessien kehittäminen, muutoksen läpivieminen, ennakointi ja sähköisten palveluiden strategian laadinta. Hämeenlinnan kaupungille tulee lopputuloksena käsikirja toimintamallin mukaiselle sähköisten palvelujen kehittämistyölle. Käsikirja kuvaa ja ohjeistaa strukturoidun toimintatavan sähköisten palveluiden kehittämiseksi.

Käsikirjaa on työstetty todellisessa ympäristössä mm. rakennusvalvonnassa, jossa VIDICO pilottina tehdään aineiston sähköistämistä ja valmistellaan sähköisen asioinnin käyttöönottoa. Rakennusvalvonnan pilotissa tavoitteena on digitoida Hämeenlinnan rakennusvalvonnan arkistoa ja sähköistää asiakaspalvelua. Arkiston digitoinnissa käytetään Arkistolaitoksen määrittelemiä standardeja koosta ja tarkkuudesta. Rakennusvalvonnassa on tarkoitus ottaa käyttöön sähköinen lupahakemus vuoden 2013 loppupuolella. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena olisi arkistoinnin ja asiakkaiden kanssa toimiessa menevän ajan ja resurssien säästäminen, asioinnin siirtyessä sähköisempään muotoon. Piirustukset tulevat sähköistämisen lopputuloksena helpommin saataville niin asiakkaille kuin rakennusvalvonnan henkilöstöllekin. Sähköistämisestä hyötyvät työntekijät, yrityselämä ja kuntalaiset.

kirjoittajana

projektipäällikkö Virpi Messman

Innopark Programmes Oy

Innovaatioareenoilla uusia eväitä kehittämiseen

Mikä on innovaatioareena?

Innovaatioareena on yksi tapa saattaa eri alojen toimijoita yhteiseen tilaisuuteen miettimään ja kehittämään jotakin ennalta sovittua tuotetta, toimintamallia tai palvelua. Innovaatiotilaisuuden järjestäminen edellyttää osallistujien viemistä pois omista arkiympäristöistään, ajattelun ja ideoiden herättelyä sekä erilaisten kohderyhmien yhteen saattamista. Innovaatioareenassa on yksinkertaisimmillaan kyse juuri tästä. Luodaan puitteet, joissa eri tahot voivat yhdessä pohtia ja kehittää heille tärkeitä asioita, luoda uudenlaisia palvelukonsepteja tai edistää uusien tuotteiden ja asiakaskuntien kohtaamista.

VIDICO-hankkeessa on järjestetty tähän mennessä 4 innovaatioareenatapahtumaa, joiden avulla on tuotettu lisäarvoa osallistujille ja kerätty arvokasta aineistoa hankkeen puitteissa tehtävää kehittämistyötä varten. Tässä vaiheessa hanketta on hyvä myös muistella, mitä on jo tehty.

Hiljaisen tiedon innovaatioareena Verkatehtaalla 12.11.2010

VIDICO-hankkeen ensimäisen innovaatioareenan teemana oli hiljainen tieto. Hiljaisen tiedon innovaatioareena järjestettiin Hämeenlinnassa Verkatehtaalla 12.11.2010 klo 12.00-16.00. VIDICO-hankkeen hiljainen tieto yrityksissä -osaprojektin järjestämä tilaisuus oli kohdistettu erityisesti pk-yrityksille ja alueen muille toimijoille. Päivän teemoina olivat mm. hiljainen tieto, mentorointi, sosiaalinen media sekä pk-yritysten edulliset digisivellukset. Iltapäivän aikana kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja, verkostoidutaan sekä käydään ryhmissä keskusteluja päivän teemoista.

Asiantuntijoina mukana puheenvuoroja pitämässä sekä osallistavia työpajoja vetämässä olivat Satu Luoma, Nurtsi Consulting, Harri Lakkala, Intosome, Marko Sykkö, Promener Oy ja Elina Mattila, FCG Finnish Consulting Group Oy. Tapahtumassa järjestettiin työpajat neljästä eri aiheesta ja niistä jokainen mukaan tuleva saattoi valita itseään kaksi eniten kiinnostavaa aihetta. Aiheina työpajoissa olivat

• Hiljainen tieto: Yhteisöllinen tieto ja osaaminen, verkostot ja yhteistyö, miten näitä voi hyödyntää
• Verkkoviestintä: Millaisia mahdollisuuksia verkko tarjoaa pk-yrityksille tänä päivänä.
• Digityökalut: Mitä työkaluja on ja mitä ottaa huomioon niiden valinnassa.
• Mentorointi: Millaista on hyvä mentorointi pk-yrityksessä?

Päivän lopuksi vedettiin yhteen työpajojen tulokset sekä mietittiin jatkotoimenpiteitä.

Luovan Länsirannan digitaalinen lähiviestintä 13.5.2011 Porvoon Campuksella

VIDICO-hankkeen toinen innovaatioareena järjestettiin uudella Porvoon Campuksella perjantaina 13.5.2011. Tilaisuuteen oli kokoontunut joukko alueen keskeisiä yhteistyötahoja pohtimaan Länsirannan toimijoiden keskinäisiä viestintätarpeita sekä kuluttajaviestintää (digital street visibility).

Tilaisuudessa kahdessa eri ryhmässä työstettiin omista teemoista mindmeisterin avulla ajatuksia ja ideoita eteenpäin työstettäviksi. Aktiivista osallistumista ja iloista puheensorinaa täynnä ollut tilaisuus sai hyvää palautetta sekä loi verkostoja ja uusia ideoita, joiden pohjalta teemaa on hyvä lähteä viemään yhdessä eteenpäin.

Kuntalaisvaikuttamisen innovaatioareena Hämeenlinnan raatihuoneella 23.5.2011

VIDICOn kolmas innovaatioareena järjestettiin Hämeenlinnan raatihuoneella  maanantaina 23.5.2011 Hämeenlinnan kaupungin palveluprosessien sähköistämistä toteuttavan osahankkeen teemoilla. Hämeenlinnan raatihuoneella pohdittiin hämeenlinnalaisten omaa mallia vaikuttamiseen VIDICO-hankkeen organisoimassa Innovaatioareenassa. Miten ihmiset haluavat vaikuttaa ja osallistua? Mitä kanavia halutaan käyttää vaikuttamiseen? Miten kuntalaisten ääni kuuluu myös poliittisessa vaikuttamisessa? Miten kuntalaisten ääni saadaan kuulumaan jo asioiden valmisteluvaiheessa päätösten kommentoinnin sijaan?

Tapahtumassa nähtiin aktiivista osallistumista, rohkeaa mielipiteiden esittämistä, positiivista henkeä ja valmiutta kyseenalaistaa rutinoituneita ajatus- ja toimintamalleja. Tapahtuman loppuraportti löytyy julkaisut-osiosta.

Tulevaisuuden tutkimuksen innovaatioareena Postimuseossa 13.12.2011

VIDICOn neljäs innovaatioareena järjestettiin  tiistaina 13.12.2011 Postimuseossa, Helsingin pääpostin tiloissa. Luova Tulevaisuustila -osahankkeen innovaatioareenan teemana oli "Co-creative and Innovative Futures Design – How to do it?".

Postimuseon neuvottelutilassa järjestetyssä tilaisuudessa kuultiin ensin professori Sirkka Heinosen ja projektitutkija Juho Ruotsalaisen puheenvuoro ja katseltiin Työn ja vertaistuotannon tulevaisuusikkuna. Tämän jälkeen kuultiin Finpron Elina Hiltusen ja VATTin Osmo Kuusen kommenttipuheenvuorot tulevaisuuden innovaatioiden löytämisestä sekä niiden vaikutuksesta toimintatapojen muuttumiseen.

Tapahtumassa pohdittiin myös sitä, mitä on hyvä digikulttuuuri ja miten digitaalisten keinojen ja sosiaalisen median avulla voidaan edistää yhteisluovaa tulevaisuuksien innovointia. Tulevaisuusvisailussa hyvin pärjänneet saivat kotiin viemisiksi mukaansa Tulevaisuusluotsin diplomin.

Hankkeen loppuseminaari pidetään Helsingissä

Viides ja viimeinen innovaatioareena, hankkeen loppuseminaari, on tuloillaan ensi keväänä hankkeen lähetessä loppuaan. Hankkeen loppuseminaarin suunnittelu on käynnissä. Ohjelma on hioutumassa ja pyrimme tarjoamaan osallistujille paitsi tietoa hankkeen tuloksista, myös uusia ideoita omaan työhön ja asioiden eteenpäin viemiseen sekä tarjoamaan hyvää mieltä ja toivottavasti jopa naurun pyrskähdyksiä. Työtä hankkeessa on tehty ihan tosissaan, mutta ei liian vakavissaan. Saman hengen toivomme välittyvän myös viimeisestä innovaatioareenatapahtumastamme.

Tervetuloa mukaan!


kirjoittajana Hanna Willner
projektikoordinaattori

Innopark Programmes Oy

Verkkokaupan haasteet

Torstaina 12.4. kävimme Messmanin Virpin kanssa Hämeenlinnan Reskalla Cafe Verassa Kanta-Hämeen Tietotekniikkayhdistys ry:n eli Kantin tilaisuudessa ”Verkkokaupan haasteet.”
Tilaisuuden juonsi radioäänenäkin tuttu Timo Manninen Kantista ja verkkokaupankäynnistä olivat kertomassa Osuuspankin maksuliikenneasiantuntija Pirjo Roivanen, Kanta-Hämeen Poliisilaitoksen komisario Ilkka Iivari ja Innoparkin Virpi Messman.

Ensimmäisenä puheenvuoron sai Osuuspankin Pirjo Roivanen. Roivanen kertoi yleisölle erilaisista maksutavoista verkossa. Mikäli vaihtoehtona on ostaa tuote sellaisen verkkokaupan kautta, joka käyttää Verified by Visa –palvelua, niin ilman muuta se on se turvallisin tapa. Itsekin uskaltauduin tässä vaiheessa kysäisemään, että kuinka yleinen palvelu on Suomen ulkopuolella, kun ei itse asioidessa ole tullut vastaan muuten kuin suomalaisilla sivuilla ja vaikka määrät vielä ovatkin kuulemma vähäisiä niin palvelu on yleistymässä myös muualla. Roivainen suositteli myös perinteisesti maalaisjärjen käyttöä verkossa asioidessa. Mikään virallinen taho ei esimerkiksi koskaan kysy henkilökohtaisia tunnuksia ja niitä ei pidä myöskään antaa edes oman puolison tietoon.

Seuraavana puheenvuorossa oli komisario Iivari. Hän kertoi muutamia tilastotietoja liittyen verkkohuijauksiin ja konkreettisia esimerkkejäkin kuulimme. Suomessa tällaisia huijauksia on suhteellisen vähän ja suurin osa on hyvin pieniä muutaman kympin huijauksia, joista ei välttämättä edes tehdä rikosilmoitusta. Muutamia isompiakin tapauksia on ollut, mutta järjestäytynyttä toiminta ei Suomessa ole. Iivarikin muistutti, että paras tapa välttyä huijatuksi tulemiselta on järjen käyttö; jos kauppa tai tarjous vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se luultavasti on.

Viimeisenä Virpi Messman Innoparkista oli kertomassa, kuinka tunnistaa hyvä verkkokauppa. Näytillä oli esimerkkejä hyvin tehdyistä huijaussivustoista ja ihan aidoista ja rehellisistä verkkokaupoista. Eroa ei välttämättä nopeasti vilkaisemalla huomaa, mutta vähän tutkiessa löytyy asioita, jotka ainakin itsellä saavat hälytyskellot soimaan. Tietysti ensimmäisenä on hyvä kiinnittää huomiota verkkokaupan ulkoasuun. Kuinka paljon on kaikenlaista vilkkuvaa ja välkkyvää mainosta ja kieliasu voi paljastaa myös paljon. Ja aina on hyvä tarkistaa, että sivustolla ilmoitetaan verkkokaupan varsinainen osoite ja muut yhteystiedot. Tietysti osoitekin voi olla tuulesta temmattu tai yksinkertaisesti väärä. Hyvä on myös tarkistaa, millaisia kokemuksia muilla on ollut ko. verkkokaupasta tilaamisesta. Yleensä jos verkkokaupan takana on rehellinen yritys, siitä löytyy jostain päin nettiä kommenttia tai arviota muilta käyttäjiltä. Jos tietoa ei löydy mistään tai arvostelut vaikuttavat epäilyttävästi samanlaisilta tms, niin on hyvä olla varuillaan.

Yrityksen näkökulmasta verkkokauppaa luodessa imago on erittäin tärkeä. On hyvä miettiä onko kaupalla jokin marginaalisempi asiakaskunta vai ovatko myytävät tuotteet kaikille.  Ovatko asiakkaat yksityisiä vai yrittäjiä/yrityksiä? Minkä ikäistä asiakaskunta on? Minkälaisia tuotteita/palvelua myydään? Asiakkailtakin voisi kysyä, millaisessa verkkokaupassa he haluavat asioida.

Luotettavuus on avaintekijä. Jos toiminta ei pelitä siirtyvät asiakkaat hyvin nopeasti uusille apajille. Verkkokaupan sivujen on hyvä olla suhteellisen yksinkertaisesti rakennetut niin, että tiedot löytyvät helposti ja kaupankäynti on helppoa ja sujuvaa. Joiltain verkkosivuilta löytyy omat foorumit tai kommentointiosiot, joihin asiakkaat voivat jättää palautetta tai arvostella tuotteita ja ainakin allekirjoittanut aina lukee näitä kommentteja ennen ostopäätöksen tekemistä. Verkossa on myös hyvä näkyä muuten, nykyään on kauppiaiden melkeinpä pakko olla mukana sosiaalisessa mediassa ja aktiivisesti ottaa asiakkaansa huomioon esim. Twitterin tai Facebookin avulla.

Suomessa verkkokaupankäynti on vielä lapsen kengissä, mutta kasvaa koko ajan huimaa vauhtia ja verkkokauppa on melkein pakko löytyä jos meinaa pärjätä kehittyvillä markkinoilla. Asiakkaat odottavat nopeaa ja tehokasta palvelua kellon ympäri ja kotoaan lähtemättä. Kokemuksen karttuessa sitä tulee myös kriittisemmäksi ja helposti saattaa etsiä uuden kaupan jos jokin vaikuttaa epäilyttävältä tai hankalalta.
Tällä hetkellä kysyntä on paljon tarjontaa suurempaa ja suomalaiset tilaavatkin kasvavissa määrin tuotteita ulkomailta, jos niitä ei suomalaisilta toimittajilta saa helposti verkosta tilattua.
Suomalaisten verkkokauppojen puolesta täytyy kuitenkin vielä mainita niiden maksutavat. Niistä yleensä löytyy verkkopankki vaihtoehto, joka sopii sitten mm. nuorillekin, joilla ei vielä luottokorttia ole, mikä melkein aina on ulkomailta tilatessa vaatimuksena. Ja on se kuitenkin vielä huomattavasti turvallisempi maksutapa kuin pelkän luottokortin numerolla ja turvakoodilla tilaaminen. Itse ainakin aina pelkään tietojen joutuvan vääriin käsiin vaikka toistaiseksi onni on ollut myötä.
Mutta on hyvä muistaa, että suurin osa kaupankäynnistä verkossa on rehellistä ja onnistunutta. Ja kuten jo aiemmin tuli mainittua, verkkokaupankäynti on hyvin nopeasti kasvava ala ja melkeinpä elinehto kauppiaille jo nykyään ja siksi siihen kannattaakin panostaa.

kirjoittajana Taru Peltola
projektiassistentti, Innopark Programmes Oy

Yksityisen vallankumous

VIDICOn Luova Tulevaisuustila -sessiossa 24.5.2011 luodattiin työn ja internetin yhteisiä kehitysnäkymiä. Keskeinen sessiossa käsitelty teema oli ubiikki digiyhteiskunta. Ubiikissa digiyhteiskunnassa informaatio- ja kommunikaatioteknologiat ovat läsnä kaikkialla, ja kaikki mikä voidaan digitalisoida on digitalisoitu.

Tietoverkkojen läpäisemä yhteiskunta voi poiketa kulttuuriltaan merkittävästi nykyisestä. Oleellinen muutos liittyy julkisen ja yksityisen uudenlaiseen sekoittumiseen. Sekoittuminen muuttaa myös työtä ja tuotantoa.

Esiteollisessa yhteiskunnassa elämänalueet eivät olleet eriytyneet toisistaan: kodin ja kylän piirissä tehtiin työtä, käytiin julkista keskustelua ja rakastettiin. Teollistuminen erotti julkisen ja yksityisen. Julkisesta sfääristä tuli päämäärärationaalinen ja epäpersoonallinen tuotannon ja poliittisen keskustelun paikka. Yksityiseen sfääriin rajautuivat henkilökohtaiset suhteet, tunteet, kuluttaminen, ja itsen toteuttaminen.

Läpi modernin teollisen ja jälkimodernin tietoyhteiskunnan keskeinen huoli ja yhteiskuntakritiikin aihe liittyi julkisen sfäärin rationaalisten, epäpersoonallisten ja ”tunteettomien” piirteiden leviämiseen yksityisen alueelle. Iso osa ajan ongelmista liittyi juurettomuuteen ja vieraantuneisuuteen.

Ubiikissa digiyhteiskunnassa kehitys voi kääntyä päinvastaiseksi: yksityinen leviää julkisen alueelle. Myös julkisesta toiminnasta, kuten työstä ja poliittisesta keskustelusta, tulee itseilmaisun, subjektiivisten kokemusten ja persoonallisten suhteiden aluetta.

Ennen yhteisöllistä mediaa ihmisten subjektiiviset kokemukset, lähisuhteet ja sisäisen motivaation ajama toiminta jäivät yksityisen piiriin. Niiden saattaminen julkisuuteen oli liian kallista niin rahassa, ajassa kuin vaivassa. Internetin ja yhteisöllisen median myötä yksityishenkilöt voivat vähäisin kustannuksin julkaista omia sisältöjään sekä vastaanottaa aineettomia sisältöjä ja muiden yksityishenkilöiden julkaisuja. Myös jaetuille mielenkiinnon kohteille ja intresseille rakentuvien yhteisöjen ja verkostojen muodostaminen on vaivatonta; sosiaalisen kanssakäymisen volyymi kasvaa merkittävästi. Vilkastunut vuorovaikutus murtaa edelleen totuttuja, kuten työn ja vapaa-ajan välisiä aitoja.

Julkisuuden myötä itsen toteutuksesta ja kehittämisestä, subjektiivisesti merkityksellisistä kokemuksista ja ihmissuhteista tulee näkyvä ja hallitseva osa kulttuuriamme, tapaamme arvottaa maailmaa ja toimia siinä. Meitä motivoivat yhtä lailla pyrkimys autonomiaan kuin jakamisen eetos. Nämä tavoitteet myös tukevat toisiaan.

Osa kehitystä on jo nyt iduillaan oleva prosumerismi, jolla tarkoitetaan kuluttajien osallistumista tuotantoon. Tulevaisuudessa prosumerismi kääntynee myös toisin päin: tuottajista tulee kuluttajien kaltaisia. Tämä onkin välttämätöntä, jotta yritykset voisivat vastata muuttuvaan kysyntään.

Ubiikista digiyhteiskunnasta puhuttaessa keskitytään usein teknologiaan. Teknologia on kuitenkin vain mahdollistaja, ja todellinen muutos on kulttuurinen. Julkisuuteen saatettu yksityinen elämänpiiri muuttaa yhteiskuntaa radikaalisti, juuria myöten.

kirjoittajana projektitutkija Juho Ruotsalainen

Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

VIDICO, Luova Tulevaisuustila -osahanke

Raportoinnin riemua

Vuoden vaihteessa sain taas toteuttaa itsessäni piilevää raportoijaa. ”Ei me juoruta, me raportoidaan” vitsi oli kaukana tekemästäni raportoinnista. Samoja asioita pyöriteltiin hiukan eri näkökulmasta riippuen siitä kenelle raportoidaan. Onko kyseessä viimevuoden toimintani taloudellinen vai sisällöllinen merkitys, onko toimillani mahdollisesti ollut tasa-arvoon tai ympäristön suojeluun liittyviä vaikutuksia.

On hyvä katsoa taaksepäin. Afrikkalainen kansanviisaus vertaa tulevaisuutta, takaperin kävelemiseen. Voimme sivustassa nähdä merkkejä siitä, mikä kohta avautuu silmiemme edessä ja jatkaessamme kävelyä nuo äsken lähellä olleet asiat loittonevat. Aivan kuten käy kun tapahtuneet asiat loittonevat historiaan. Raportoinnissa tulee olo kuin katsoisi historiaan. Raportointi avaa myös mahdollisuuden tutkailla mitä asioita jää sivustoille. Mitä ja minkä asian kanssa kohta olemme tekemisissä.

Raportointiin varattu työaika antaa myös luvallisen syyn pysähtyä ja miettiä mitä ja miksi teen. Nämä ovat asioita, jotka kovassa kiireessä ja ” flowssa” tapaavat joskus jäämään vähälle huomiolle.

Toisaalta raportointi on vaikeaa synnyttämistä. Taiteilijat puhuvat luomisen tuskasta. Raportoidessani mietin välillä, montako sanaa ihminen pystyy päivässä tuottamaan. Raportin laatu ei välttämättä näy tekstin pituudessa ja määrässä. Kaikki oleelliset asiat pitäisi kuitenkin pystyä ilmaisemaan ja siinä auttaa, että asiaa käsittelee laveasti ja perusteellisesti. Mutta mikä arvo on sillä, että raportti pysyy luettavana ja mielenkiintoisena ja että mahdollisimman moni lukee raportin? Monet lukevat raporteista johdannon ja sisällysluettelon ja mahdollisesti jokusen mielenkiintoiselta vaikuttavan kappaleen. Raporteista halutaankin usein tiivistelmiä, koska niitä ei jakseta lukea kokonaan.

Mitä digitaalisuus voi tarjota raporttien tuottajille ja lukijoille?

Digitaalisuus voi tarjota lukijoille helpomman tavan löytää raporteissa muhiva tieto. Hakukoneet ovat oivallisia, jos vain tekstin tuottaja on muistanut huomioida, että teksti on hakukoneiden helposti löydettävissä ja että hakuun on osattu optimoida tekstin tarvitsijoiden kannalta oleellisia hakusanoja ja avainsanoja. Huikeaa olisi, jos raportteja tai niiden tiivistelmiä vielä kaiutettaisiin verkossa. Tämä kaiuttaminen voi olla markkinointityyppistä viestimistä sosiaalisessa mediassa, jolloin tieto tiedosta viedään foorumeille, joissa sillä on suurempi mahdollisuus tulla luetuksi ja tiedon hyödynnetyksi. Raportin henkilöityminen ja esiintyminen vuorovaikutteisessa kanavassa saattaa myös mahdollistaa yllättäviä kohtaamisia.


Viestitään ja kohdataan digitaalisesti vuonna 2012!


kirjoittajana Virpi Messman
projektipäällikkö, Hiljainen tieto yrityksissä -osakokonaisuus

3D -maailmojen syleilyssä

3D –maailmojen hyödyntämismahdollisuuksia hyöty- ja viihdekäytössä on äärettömästi. Tässä muutamia visioita, joita hahmotimme VIDICO:n Luova TulevaisuusTila –sessiossa Innoparkissa 14.2.2011 (ks. raportti).

Hyötykäytössä mahdollisuuksia löytyy etenkin terveydenhuollossa, opetuksessa/koulutuksessa, erilaisissa suunnittelutehtävissä, prosessien hallinnassa, rakennusalalla ja markkinoinnissa. Myös muun muassa poliisin tehtävissä, valmennuksessa, syrjäytymisen ehkäisemisessä, viestinnässä ja neuvontapalveluissa on 3D –potentiaalia. Kaikilla näillä aloilla 3D –maailmojen hyödyt on helppo nähdä.

Virtuaalisyväskannaus nopeuttaa diagnoosien tekoa. Rakennussuunnitelmat voi testata realistisilla 3D –malleilla ja jos vaikka pintamateriaali tai huoneen pohjaratkaisu ei miellytä, sen voi hetkessä vaihtaa toiseen – ja taas takaisin, jos edellinen oli sittenkin parempi. Vaatteiden ja asusteiden virtuaalishoppailu 3D –maailmoissa oman kodin mukavuudesta käsin tarjoaa houkuttelevan vaihtoehdon perinteiselle sovituskopissa ahertamiselle: uudet upeat asukokonaisuudet ovat vain muutaman klikkauksen päässä ja virtuaalistylisti valitsee hetkessä omalle ruumiinrakenteelle sopivia vaihtoehtoja sen sijasta, että itse joutuisi tungeksimaan kauppakeskuksen ihmisvilinässä ja selaamaan läpi lukemattomia mauttomia rättejä löytääkseen yhden helmen.

Viihde- ja vapaa-aikaulottuvuudella 3D –maailmat ovat jo olemassa olevien viihtymisen ja vapaa-ajan viettämisen muotojen kehittämismahdollisuuksia tai sitten aivan uusien tai ainakin nyt varsin harvinaisten muotojen mahdollistajia. Jälkimmäisestä esimerkkinä ovat uskonnolliset kokemuksia, jota ideaa voisi laajentaa myös muihin ”maallisen” olemassaolon ylittäviin kokemuksiin. Ajattele aistikokemusten aikaansaamista ilman haittavaikutuksia, joita syntyy esimerkiksi liiallisen alkoholin käytön seurauksena. Tai voisiko 3D toisaalta korvata kokonaan addiktiot? Myös taiteelle 3D –maailmat avaavat radikaaleja mahdollisuuksia. Markkinoille tulleista elokuvista osa on jo 3D –muotoisia. 3D ei silti tee huonoista elokuvista hyviä, sen sijaan se voi tehdä hyvästä elokuvasta entistä vaikuttavamman. Hyvä vaikuttava viihde toimii myös tehokkaana opetusaineistona. Esimerkiksi James Cameronin Avatarin näyttäminen kaikille koululaisille olisi luonteva osa ympäristö- ja tulevaisuuskasvatusta.
Yhdessä etäisyyksien voittaminen ja moniaistiset innovaatiot tuovat 3D –maailmoihin virtuaalisten tilojen ulottuvuuden. Uudenlaista digiajan löytöretkeilyä voi 3D:n avulla toteuttaa matkoilla maan sisälle, omaan kehoon, kiertokävelyllä kuussa tai ulkoavaruuteen. Hyvän unen pelikone takaa miellyttävän levon. 3D –tilavuokrauksessa on mahdollisuuksia ruotsinlaivan matkustuskokemuksesta häätilan testaamiseen. Virtuaalilemmikit kulkevat mukana ja toimittavat myös hoivatehtäviä ja niitä ei kuitenkaan tarvitse ulkoiluttaa kuten fyysisiä lemmikkieläimiä. 3D –lemmikkimaailman avulla monen yksinäisyys helpottuu.

Mahdollisuuksia on myös mielialoihin vaikuttamisessa, jos tekniikkaan yhdistetään aivosähkökemian muokkaamisen mahdollisuus, sekä erilaisissa yksilön henkistä kasvua tukevissa sovelluksissa. 3D –maailmojen sovelluksien avulla voidaan vahvistaa positiivista ajattelua ja vähentää suoraan kansanterveydellisiä haittoja, joita syntyy masennuksesta ja mielenterveyden ongelmista. Myös aggressioiden kääntämistä rakentavaan toimintaan voidaan toteuttaa 3D –sovelluksilla. Monenlaista valmentautumisapua voi saada 3D –maailmoista, opastusta parin löytämiseen, tai minkä tahansa harrastuslajin opetusta.

3D- ja virtuaalimaailmoissa varjopuolena on etenkin vieraantumisen, riippuvuuden ja reaalimaailman sääntöjen ja moraalikäsitysten rappion vaara. Yksilökeskeiset viihdesovellukset johtavat helposti sosiaalisesta reaalimaailmasta omiin ”yksinäisiin” maailmoihinsa eristyviin ihmisiin. Etenkin lasten kohdalla 3D –sovellukset eivät voi korvata aidon aikuisen läsnäoloa. Myöskin taju fyysisesti aidon ja 3D –maailman olentojen välillä voi hämärtyä. Terveysriskiksi voi muodostua liiallinen diginojatuolimatkailu, mikäli oma fyysinen liikunta vähenee radikaalisti. Reaalimatkailubisnes voi myös kärsiä, mikäli 3D –matkailu syrjäyttää sitä. 3D –maailmojen potentiaalin kasvaessa nähtiin riskinä myös se, että suorituspaineet voivat entisestään kasvaa. Yhteiskunnan järjestyskin saattaa murentua.

3D- ja virtuaalimaailmojen suurimmat mahdollisuudet liittyvät kuitenkin siihen, että ne auttavat ylittämään tehokkaasti olemassaolomme rajoitteita. Ne lisäävät todellisuuteemme uusia kerrostumia. Ne jäljittelevät – tai pikemminkin luovat –todellisuutta uskottavasti, mutta eivät ole siitä millään tavalla riippuvaisia: paitsi että ne toimivat monipuolisina käytännön apuvälineinä ja niiden avulla periaatteessa minkä tahansa kuvitelman toteuttaminen on mahdollista. Tässä mielessä ne toteuttavat teknologian perusfunktiota kykyjemme voimistajana aivan uudella tavalla. Ei tarvitse paljon rasittaa mielikuvitustaan nähdäkseen, mitä lisäarvoa 3D –maailmat avaavat. Noihin maailmoihin on vielä tosin muutamia digipeninkulmia matkaa.



kirjoittajana professori Sirkka Heinonen 
Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

VIDICO, Luova Tulevaisuustila -osahanke

Osallistaa, osallistua ja mahdollistaa –verkkodemokratiaa kaupungeissa ja kunnissa

Tietokoneiden ja internet-littymien yleistyminen kaikissa demografisissa ryhmissä on omiaan lisäämään verkkopohjaisen vaikuttamisen muotoja Suomalaisissa kunnissa ja kaupungeissa. Kunnat ja kaupungit ovat suomessa velvoitettuja kuulemaan kuntalaisia päätösprosesseissaan, mutta tekemällä valmistelevaa työtä yhdessä kuntalaisten kanssa päästään parhaimmillaan pelkästä kuulemisesta aitoon vaikuttamiseen ja yhteistyöhön.

Hämeenlinnan kaupunki on mukana VIDICO (Visible Digital Competence) hankeessa, jonka avulla osaaminen tehdään näkyväksi digitaalisilla sisällöillä. VIDICO-hankeen avulla luodaan konkreettisia toimintamalleja, menetelmiä ja tuotteita osaamisen saamiseksi aikaisempaa tehokkaampaan ja hyödyllisempään käyttöön. Hämeenlinnan kaupungin tavoitteena on luoda aito vaikuttamisen ja osallisuuden prosessi. Tarkoituksena on tuoda asiakaslähtöisyys palvelukehitykseen ja saada vaikuttavuutta jo ennen kuin asiat ovat päätöksentekovaiheessa. Mutta on kyse silloin osallistamisesta, osallistumisesta vai mahdollistamisesta?

Kielitoimiston määritelmän mukaan osallistuminen tarkoittaa “ottaa osaa olla mukana jossakin” ja osallistaminen puolestaan tarkoittaa “tehdä osalliseksi – aktivoida”. Kuntatiedon keskuksen sivuilta löytyvät seuraavat määritelmät:

”Osallisuus on periaate, jonka mukaan kuntalaisella on voitava olla mahdollisuus sekä saada tietoa päätöksenteosta että päästä vaikuttamaan siihen. Osallisuus on liittymistä, jossa osallistuja tulee osaksi ryhmää tai toimintoa. Osallistuminen tapahtuu alhaalta, ruohonjuurelta ylöspäin, se on mahdollisuuksien hyödyntämistä eri tavoin.”

”Osallistaminen on osallisuuden rinnakkaismuoto, osallistumismahdollisuuksien tarjoamista kuntalaisille. Osallistaminen on ylhäältä alaspäin, hallinnosta kuntalaisille päin tapahtuvaa toimintaa.”

Kansalaisfoorumin sivuilla puolestaan sanotaan:

”Osallisuus voidaan tulkita kahdella erilaisella tavalla. Sillä voidaan tarkoittaa kuulumisen, mukanaolon tunnetta. Ihminen kokee olevansa osallinen omassa yhteisössään ja suomalaisessa yhteiskunnassa, kun hän tekee työtä, harrastaa, osallistuu ja vaikuttaa. … Toisen tulkinnan mukaan osallisuus on omakohtaisesta sitoutumisesta nousevaa vaikuttamista ja vastuun kantamista.”

Mahdollistamista, osallistamista ja osallistumista on pohtinut Antti Poikola Hämeenlinnan kaupungille tehdyssä ”Vekkodemokratia kaupungeissa” selvityksessä. Selvitys koostuu taustateoriaa käsittelevistä artikkeleista, lyhyistä esimerkeistä eri palveluista ja toimintamalleista. Kaikki artikkelit on alunperin julkaistu Nettiajan kansalaisyhteiskunnan verkoston blogissa www.mahdollista.fi. Selvityksessä on esitelty kattavasti suomalaisten kaupunkien verkkodemokratian muotoja. Kannattaa ehdottomasti tutustua mahdollista.fi-blogiin ja verkostoon.

Lisätietoja:

www.mahdollista.fi

http://www.mahdollista.fi/2011/02/03/verkkodemokratia-kaupungeissa/

kirjoittajana Piia Liikka
projektipäällikkö, VIDICO-hanke
Hämeenlinnan kaupungin palveluprosessien sähköistäminen -osahanke